Kukkaseppele kanervista (DIY)

Tänä kesänä olen ihastunut korviani myöten kukkaseppeleisiin. Innostukseni seppeleisiin sai kunnolla nostetta, kun ostin omiin häihini seppeleen. Se oli niin kaunis, että mietin, miksei aidoista kukista tehdyillä seppeleillä voisi koristaa itseään muulloinkin. Kukkaseppele on älyttömän helppo tehdä ja kun Suomen kesäniityt ovat pullollaan kukkia, niin mikä olisikaan kätevämpi asuste kuin itse tehty seppele. 

Alla ohje seppeleen tekoon, johon valitsin tällä kertaa kanervia. Kanervaseppele olisi minusta upea loppukesän morisamelle tai kaasoille, joilla on beiget tai mustat asut.

Seppeleen tekoon tarvitset ainakin kukkia, kukkateippiä, rautalankaa, rautalankaleikkurit ja mittanauhan. Kukkateippiä voi ostaa esim. kukkakaupoista.

Vaihe 1. Mittaa ensin pääsi ympärys, jotta tiedät kuinka paljon leikata rautalankaa. 

Vaihe 2. Tämän jälkeen mittaa rautalankaa tuplasti pääsi ympärysmitan verran ja summaa mittaan vielä muutamia senttejä koukkua varten. Taita leikkaamasi rautalanta kaksinkertaiseksi ja muotoile siitä tasainen ympyrä. Kieritä ympyrän päissä vapaana törröttävät rautalangan päät toistensa ympäri ja väännä siitä pieni koukku. Muodosta umpinaisesta päästä ympyrä (katso postauksen neljännestä kuvasta mallia).

Vaihe 2. Leikkaa kukkienvavarsia kanervoista. 

Vaihe 3. Ala kiinnittämään leikkaamiasi kukkia seppeleen runkoon kukkateipillä. Kiinnittämällä enemmän ja paksumpia kukkavarsia saat muhkeamman seppeleen. Itse halusin seppeleestä kuitenkin tällä kertaa siron, joten kiinnitin kukkia seppeleeseen vain sen verran, että rautalanka peittyi.

Vaihe 4. Halutessasi kiinnitä seppeleesi päähän satiininauhaa, jolla voit kiinnittää seppeleen päähäsi. Itse en tehnyt tätä, koska mökillämme ei ollut satiininauhaa.

Nyt herkkä ja kaunis seppeleesi on valmis :) 

Alla vielä kuvia seppeleestä päässäni ja erilaisista seppeletyyleistä. 

Herkkä seppele harsokukista.

Värikäs seppele pioneista ja ruusuista.

Morsiusseppele lehdistä ja ruusuista. Ostin seppeleeni Kukkakauppa Madonnasta ja se kustansi 60 euroa.

Mukavaa kesän jatkoa :)

Kesäisiä second-hand asuja

Kävin pari viikkoa sitten lomalla Budapestissä ja siellä oli niin lämmin, että sain kaivaa kaapistani kesämekot ym, joita Suomessa ei juuri ole tarvinnut. Alla kooste matkalla käyttämistäni second hand- asuista. =)

Asu 1. 

Hattu: Kirpputori Bruno, 10 €

Mekko: Hietalahden kirpputori, 1.5 €

Neule: Hietalahden kirpputori, 2 €

Asu 2.

Kesämekko: Joutsan kirpputori, 15 €. Lisäinfo: Mekko oli käyttämätön ja tehty käsityönä Suomessa kierrätyskankaasta. 

Bolero: Uff, noin 5 €.

Laukku: Saatu kierrätettynä ystävältä.

Asu 3.

Elefanttihousut: Hietalahden kirpputori, 3 €

Asu 4.

Kesämekko: Hietalahden kirpputori, 2 €

Asu 5.

Valkoinen mekko: Second hand -kauppa Cream Budapestissa; 3 €

Budapestissa oli yllättävän paljon erilaisia vintage- ja second hand kauppoja, joista suosikkini oli juuri tuo Cream -kauppa, joita oli Budapestissä ainakin pari kappaletta.

Tällaista kesämuotia tällä kertaa.

Ihanaa kesän jatkoa sinulle! <3

Kampausideoita kesän juhliin

Kesä on mielestäni mitä inspiroivinta aikaa hiuskampausten kehittelylle ja opettelulle, koska  erilaiset juhlat kannustavat laittamaan hiuksetkin kivasti. Olen koonnut alle kampauksia, joita tänä kesänä itselleni olen väkertänyt. Kaikki ovat todella helppoja ja ne on mahdollista tehdä niin lyhyille kuin pitkillekin hiuksille. :)

1. Half updo - kolmella mininutturalla

Tämä kampaus sopii mielestäni erinomaisesti esim. häihin. Kampaus tehdään seuraavasti

- kampaa noin puolet päälaen hiuksista erilleen muusta tukasta ja laita loput hiukset ponnarille

-Tee päälaen tukasta kolme ponihätää, niin että ne ovat vierekkäin (nyt päässäsi on neljä ponihäntää, kolme ylhäällä, yksi iso alhaalla).

- Kierittele pienet ponihännät mininutturoiksi ja kiinnitä ne pinneillä.

- Vapauta niskan hiukset ponnarista ja kiharra ne kihartimella. Vaihtoehtoisesti voit kostuttaa hiukset vedellä ja laittaa ne letille muutamaksi tunniksi, jolloin saat kauniit luonnolliset kiharat ilman, että joudut käyttämään kuumia rautoja.

2. Sivunuttura letillä

Tätä kampaustani kehui minulle eräs minulle tuntematon naishenkilö kauppareissulla ja omasta mielestänikin se on aika hieno. Kampaus tehdään niin, että 

- ensin tehdään sivujakaus suoriin hyvin kammattuihin hiuksiin

- sitten lähdetään letittämään sisäänpäin, jolloin letistä tulee näyttävästi ulkoneva

- kun letität, ota aina sivuilta hiuksia mukaan lettiin

- sitten kun olet päässyt niskan toiselle puolelle, letitä loput tukasta ilman, että otat lisää tukkaa lettiin mukaan

- päätä letti ponnarilla ja kierittele se nutturaksi

- kiinnitä nuttura napakasti pinneillä

3. Sivukampaus letillä

Omissa häissäni (ks. postauksen loppu) minulla oli tämän tyyppinen kampaus ja päässäni oli hunnun sijaan aidoista kukista tehty seppele.

- Tee sivujakaus

- Ota pieni määrä hiuksia ja lähde letittämään tukkaa sisäänpäin

- Kun pääset niskaan saakka, kiinnitä letti hiuslenkillä ja pinneillä, mikä takaa hyvän pysyvyyden

- Kiharra loput hiuksista kihartimella

4. Leteillä höystetty nutturakampaus

Tämän kampauksen innoittamana toimi Jessica Alban huikean hieno lettikampaus Oscar-gaalassa vuosia sitten. Kampaukseni on pikaversio siitä, mutta sopisi mielestäni hyvin esim. häävieraalle.

Tee näin

- Letitä niin vasemmalle kuin oikealle puolelle kasvoja ohuet letit sisäänpäin.

- Kiinnitä letit päälaen alapuolelle pinneillä.

- Jaa tukkasi kolmeen osaan, niin että kaksi osaa on vierekkäin ylhäällä ja yksi alhaalla.

- Kiinnitä alhaalla oleva tukka nipsuilla sivuun.

-  Kieritä kahdesta muusta osasta pienet nutturat niskaan (samanlaiset kuin tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa).

- Kierrä muu osa hiuksista nutturan ympärille. Levitä nutturaa ympäröivästä osasta hiuksia nutturan päälle ja kiinnitä ne pinneillä. Nämä hiukset peittävät alla olevat pikkunutturat joiden tarkoituksena on antaa nutturalle muhkeutta.

Kampaus on valmis!

Yllä oleva selitys on mielestäni myös epäselvä, eli voit tehdä minkälaisen nutturan tahansa taakse ja kampaus on tyylillisesti hyvin samanlainen. :)

Tässä vielä kuva hääkampauksestani. Kuvasta ei nää, mutta hiukseni oli kammattu sivukampaukseksi ja sivulle oli tehty letin sijaan eräänlainen kieputus. Tilasin seppeleeni muuten Kukkakauppa Madonnasta ja se oli mielestäni kyllä joka euron arvoinen.

Ihanaa ja rentouttavaa kesän jatkoa <3

Nyky-yhteiskunta toimii kuin huumeaddikti

Ylen verkko- ja televisiouutiset uutisoivat 29.6.2017 Taloustutkimuksen tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa pyrittiin saamaan tietoa siitä miten tyytyväisiä suomalaiset ovat elintasoonsa. Tutkimuksen tulokset olivat häkellyttävän positiivisia, koska noin yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta vastasi olevansa ainakin melko tyytyväinen omaan elintasoonsa. Noin yksi kymmenestä oli tyytymätön elintasoonsa ja näiden ihmisten joukossa oli erityisesti työttömiä. Kyselyyn vastasi noin 1000 suomalaista.

Kyselytutkimuksen tulosta voi mielestäni pitää pelkästään positiivisena. Suomalaiset vaikuttavat olevan kykeneviä tyytymään siihen mitä heillä on, mikä tuntuu välillä olevan katoava ilmiö. Tietysti kehitysmaiden perspektiivistä gallup-tulosta voidaan pitää ymmärrettävänä. Onhan täällä materiaalisesti mitattuna asiat aika hyvin.

Kuitenkin Ylen toimittaja käänsi uutisen enemmänkin uhkakuvaksi, pohtimalla, onko Suomen talouskasvu vaarassa, kun täällä ollaan niin perhanan tyytyväisiä. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen toteaakin, että "tulokset ovat jopa huolestuttavan hyviä". Kun valtaosa väestöstä on elintasoonsa tyytyväisiä, niin riittääkö meillä enää paukkuja tavoitella parempaa, Rahkonen pohtii. Ylen toimittaja ei kuitenkaan viitsinyt, älynnyt tai kokenut tärkeäksi käsitellä jutussaan kysymystä, tarvitaanko Suomessa ylipäätään enää kasvua, jos valtaosa kansasta on elintasoonsa tyytyväinen.

Tämä uutinen ja siitä kirjoittelu eivät voisi kuvata paremmin sitä millaisessa kasvuloukussa ihmiskunta elää. Kasvun tarkoitus ei enää ole edes taata ihmisille parempaa elämää, vaan se on pikemminkin välttämättömyys! Kaikesta mikä uhkaa kasvua, oli se sitten positiivista tai negatiivista, kauhistutaan. Kuitenkaan itse taloudelliseen kasvuun nojaavaa talousjärjestelmää tutkijat tai toimittajat harvoin osaavat kyseenalaistaa, tai edes ajatella yhteiskuntaa ilman taloudellista kasvua.

Kasvun loppuminen Suomen kaltaisessa maassa ei ole pelottavaa, vaan taloudellisen kasvun tavoittelu keinolla millä hyvänsä on itsessään uhka, ja tästä olenkin paasannut blogillani usein. Se, että yhteiskunta on täysin riippuvainen jatkuvasta BKT:n kasvusta johtaa herkästi tilanteeseen, jossa muista – pitkällä aikavälillä tärkeämmistä – yhteiskunnallisista päämääristä tulee toissijaisia. Nyky-yhteiskunta vaikuttaakin tällä hetkellä toimivan kuin huumeaddikti.

Huumeaddikti on käyttänyt huumetta jo niin kauan, ettei osaa edes kuvitella tulevansa toimeen ilman sitä, koska huumeista vieroittautuminen aiheuttaisi vaikeita vieroitusoireita. Täten huumeidenkäyttäjä katsoo helpoimmaksi keksiä erilaisia keinoja huumeannoksiensa hankkimiseksi, vaikka se joskus vaatisikin omien arvojen vastaista toimintaa.

Kuin huumeaddikti, esimerkiksi ympäristöä tuhotaan talouskasvun jatkuvuuden ylläpitämiseksi kokoajan, ja näin on toimittu jo pitkään. Talouskasvun ja ympäristön hyvinvoinnin välillä on negatiivinen korrelaatio, ja olen tutkinut aihetta omassa gradussani. Ihmiskunta tulee kohtaamaan suuria uhkia talouskasvuedellä-toimintatapansa vuoksi niin kauan kuin tätä toimintamallia ei muuteta. Huumekäyttäjän toive siitä, että huumeannosta voi ikuisesti kasvattaa ilman vakavia seurauksia, ei tule johtamaan muuta kuin ennenaikaiseen kuolemaan.

Tällaista pohdintaa tänään! Kriittistä yhteiskunnalista keskustelua tarvitaan aiheesta kipeästi.

Matkustaja Mosulista

Kuva Pixabay.

Tavallisesti päiväni ovat melko ennalta suunniteltuja, mutta joskus arki pääsee yllättämään, kuten eräänä kesäkuisena torstaina, jona olin suunnitellut viettäväni vapaapäivää. Aikeissani oli mennä erään sukulaisen luokse, käydä kiertelemässä kaupoissa ja viedä Lavi-koira pitkälle kävelylle. Toisin kuitenkin kävi. Kun olin matkalla sukulaiseni luokse, sain yllättäen tekstiviestin, jossa tarjottiin työvuoroa Kirkkonummelle kello kolmesta alkaen iltapäivällä. Oletin automaattisesti vuoron olevan vasta seuraavalle päivälle joten varasin vuoron. Pian sain kuitenkin tiedon, että vuoro alkaisi jo vajaan tunnin kuluttua. Täten jouduin hautaamaan alkuperäiset suunnitelmani ja suuntaamaan välittömästi Helsingin rautatieasemalle. Juna-asemalla tajusin, että minun pitäisi ostaa junalippu. Juna oli kuitenkin juuri lähdössä, enkä ehtinyt lippuautomaatille, mikä pisti jännittämään saisinko lippua ollenkaan ostettua. Minulla ei nimittäin ollut mobiililaitetta eikä käteistä, joten ainoa maksuvälineeni oli Visa Electron.

Sisällä junassa tajusin, että unohdin tarkastaa voiko kyseisessä vaunusta ylipäätään ostaa lippua (siis kuinka vaikeaa tämä voi olla). Vastapäätä minua istui kaksi muuta matkustajaa; suomalaisen näköinen keski-ikäinen nainen ja nuori maahanmuuttajataustainen mies. Päädyin kysymään naiselta pystyikö hänestä kyseisessä vaunussa ostamaan lippua. Keskustellessamme asiasta maahanmuuttajan näköinen nuori mies vastapäätä kysyi minulta englanniksi juttelimmeko lipuista. Ilmeisesti hän osasi hieman suomea tai sitten ymmärsi jotenkin elekielestä, että puhuimme matkalipuista. Kerroin hänelle, että olen huolestunut voisiko lippua kyseisestä vaunusta ostaa. Tähän hän totesi, että hänellä on ylimääräinen lippu Kirkkonummelle, jonka hän voi minulle antaa. Olin tietysti kiitollinen. Hän myös leimasi lippuni, koska en hölmönä edes tiennyt missä sen voi tehdä (avuton nainen hädässä :D). Istuessamme takaisin junan loosiin uteliaisuuteni tätä kanssamatkustajaa kohtaan heräsi. Kysyin mieheltä mistä hän on kotoisin. Olen kotoisin Irakin Mosulista mies vastasi. 

Irakin Mosul tuo mieleeni ensisijaisesti  ISIS-terroristijärjestön, pölyiset kadut ja luodinreidät töhrityissä betoniseinissä, itkevät vauvat naisten sylissä ja väsyneiden miesten kasvot. Näitä uutiskuvia olen monen muun suomalaisen tavoin seurannut jatkuvalla syötöllä televisiosta. Nyt Mosulin tilanne tuli hetkeksi hieman lähemmäksi minua. Aloimme keskustella miehen kanssa ja kävi ilmi, että hän työskenteli Irakissa toimittajana. Ilahduin tästä, koska toimittajan työ on jo pitkään ollut haaveeni ja olen aina innokas keskustelemaan alan ammattilaisten kanssa. Mies kertoi, ettei toimittajan työ Irakin Mosulissa ole monen paikallisen silmissä houkutteleva työ, koska se on erittäin vaarallista. Kuulemma lähes kaikki hänen irakilaiset toimittajaystävänsä on murhattu. Siksi hän katsoi parhaaksi paeta perheensä luota Eurooppaan.

Keskustelumme jatkui. Kerroin hänelle, että olen juuri valmistunut yliopistosta pääaineenani taloustiede, mutta monet alan työt eivät tunnu omalta. Tässä vaiheessa kanssamatkustajani alkoi hymyillä ja kertoi, että hänkin opiskeli taloustiedettä Irakissa, eikä myöskään kokenut tieteenalaa aivan omaksi jutukseen. Kuulemma Irakissa valtio voi päättää, mitä kukakin menee opiskelemaan ja hänet passitettiin lukemaan taloustiedettä. Mies kertoi, että hän haluaisi kovasti työskennellä toimittajana myös Suomessa, mutta on huolissaan oppiiko hän kielen ja onko alalla töitä.

Saadin matka Irakista Suomeen on ollut vaarallinen. Hän pakeni ensin Irakista sotaa käyvään Syyriaan, missä hän joutui toisinaan esittämään ISIS-terroristijärjestön tukijaa suojautuakseen ISIK:sen vainolta. Häntä yritettiin myös taivutella liittymään ISIS-terroristijärjestön riveihin. Kun Saad pakeni kolmen auton ryhmässä Syyriasta Turkkiin, jonon viimeinen auto pommitettiin maan tasalle ja kaikki autossa olleet siviilit kuolivat. Turkista hän pakeni Eurooppaan Välimeren yli kumiveneellä.

Kuva Pixabay.

Ennen kuin saavuimme Kirkkonummelle otin miehen nimen ylös, jotta voisin hyvittää hänelle jotenkin ilmaiseksi saamani lipun. Keskustelumme tuoksinnassa kävi ilmi, että Saad Assadista on kirjoittanut aiemmin myös ruotsinkielinen Yle. Saadin perhe asuu edelleen Irakin Mosulissa ja Saad on erittäin huolissaan perheensä turvallisuudesta. ISIS on kiduttanut Saadin perheenjäseniä, koska sai tietää, että perhe oli piilotellut Saadia. Saadin äiti on sydänsairas, mutta Irakin Mosulissa ei ole toimivaa terveydenhuoltoa tai edes postijärjestelmää, eikä äidille siksi voi lähettää lääkkeitä.  

Koen suunnatonta kunnioitusta Saadia kohtaan, joka kaikkien sodan kauhujen jälkeen jaksaa vielä yrittää uutta alkua Suomessa. Oli myös todella kasvattavaa tavata ihminen, jossa näkee niin paljon itseään, mutta kuka on läpikäynyt meidän aikamme suurimmat humanitääriset kriisit. Kun uutisissa seuraavan kerran puhutaan sodankäynnistä Irakin Mosulissa, sodan jaloissa kärsivät siviilit eivät ole minulle enää kasvottomia.

Haastattelin Saad Almoslyä Helsingin Itäkeskuksessa.

Suomen Punaisella Ristillä on lahjoituskeräys Irakin Mosulin siviilien auttamiseksi. Rahalahjoituksen voi antaa tästä linkistä: Irakin apua tarvitsevat

Rauhaisaa viikon jatkoa!

Toivottavasti se aurinko sieltä taas pilkistäisi.

Suussa sulavat vadelma-valkosuklaamuffinssit

Tänään vietettiin äitienpäivää ja halusin leipoa omalle äidilleni jotakin herkullista. Toisaalta minulla ei ollut kovinkaan paljoa aikaa hääräillä aamulla keittiössä, joten päätin leipoa muffinsseja. Muffinssit ovat superhelppoja leivonnaisia valmistaa, koska niiden valmistus sisältää vain muutaman työvaiheen eli raaka-aineiden pilkkomisen ja sekoittamisen keskenään. Tein ensimmäistä kertaa tänään vadelma-maitosuklaamuffinsseja ja täytyy sanoa, että yhdistelmä oli mielestäni mitä herkullisin.

Ainekset

1 dl mitä tahansa kasvimaitoa

- noin 100 g valkoista riisimaitosuklaata (Bonvita Rice Milk, Ruohonjuuri)

- 100 g tuoreita vadelmia

- 1dl siirappia

- 2dl rypsiöjyä

- 2 banaania

- 5dl jauhoja

- 2tl leivinjauhoja

- 1tl vaniilinisokeria

- ripaus himalan suolaa

Ohje

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita kasvimaito, öljy ja siirappi keskenään kulhossa ja lisää vaniliinisokeri, leivinjauho ja suola. Soseuta banaanit haarukalla ja kaada sose taikinanesteeseen. Sekoita hyvin ja lisää kulhoon jauhot. Pilko valkosuklaa pieniksi paloiksi ja lisää suklaamurut sekä vadelmat taikinaan. 

Jaa taikina muffinivuokiin ja paista muffinsseja noin 25 minuuttia uunissa. Anna muffinssien jäähtyä lautasella ainakin 15 minuuttia ennen tarjoilua.

Hyvää äitenpäivää kaikille maailman mammoille! 

Kannattaa muuten napata yllä oleva K Ruoka -lehti Keskon kaupassa vieraillessa, koska siinä on erinomaisia reseptejä kuten ohje vegaanisen juustokakun valmistukseen. :)

<3

Maailman paras hajuvesi ja vartalovoide

Samettisen pehmeän tunteen iholle jättävä vegaaninen vartalovoide, joka tuoksuu taivaalliselta ja minkä tuotot annetaan lyhentämättöminä eläinsuojelutyöhön. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta?  No aivan totta se on, sillä Lush kauppa myy Charity Pot nimistä vartalovoidetta, joka on kuulunut luottotuotteisiini jo pitkään. En kerta kaikkiaan keksi parempaa tapaa lahjoittaa rahaa eläinsuojelutyöhön kuin saada samalla ihana vartalovoide, jonka pakkausmateriaalinkin voi kierrättää Lush-kaupassa. 

 Charity Pot sisältää myös upeita ainesosia kuten vaniljaa, jojoba öljyä, aloe veraa, oliiviöljyä ja ylang ylang öljyä. Rasvan tuoksu on todella rauhoittava ja tykkään levittää sitä ennen nukkumaan menoa. Purkin hinta on varsin tyyris (n. 25 €), mutta se on todella riittoisa.

Toinen ihan loistotuote, joka tekee mieli myös täällä vinkata on Lush kaupan Vanillary-hajuvesi. Se on Charity Potin tavoin vegaaninen ja tietysti ihanan tuoksuinen. Vanillary on unisex tuote, eli sopii hyvin niin naisille kuin miehille. Olen aika herkkä hajusteille migreenitaipumuksen takia, joten en pysty todellakaan kaikkia hajuvesiä käyttämään. Vanillary ei kuitenkaan ikinä ole aiheuttanut minulle päänsärkyä, vaan päin vastoin. Tuote kustantaa about 36 €.

Tällaisia tuotesuosituksia tällä kertaa :)

Mukavaa alkavaa viikkoa ja pääsiäisen odotusta!