Viime kuussa aloitettiin noin 46 suden kannanhoidollinen metsästys, joka tarkoittaa, että viidesosa Suomen susista aiotaan kaataa. Moni ympäristöjärjestö pitää päätöstä perusteettomana ja aika käsittämättömältä se tuntuu minustakin. Siispä kävin eilen Luonto-Liiton susiryhmän kokouksessa kuuntelemassa susiaktivistien ajatuksia sudesta. Kokouksessa oli noin viisitoista osanottajaa, joista valtaosa oli keski-ikäisiä naisia ja moni tuli Helsingin ulkopuolelta. Kaikki olivat järkyttyneitä siitä, että Suomi on päättänyt tappaa näin monta sutta, vaikka kanta on pienempi kuin esimerkiksi saimaannorpan populaatio. Kannanhoidollista suden metsästystä vuonna 2016 voikin pitää eräänlaisena voittona susivihaajille ja salametsästäjille. Vaikka toki ymmärrän ettei susi ole eläimenä ongelmaton, en voi käsittää sitä, että asiaan puututtiin näin järein toimenpitein. Luonnonvaraiset eläimet eivät saisi näköjään aiheuttaa ihmisille mitään negatiivista, ettei niitä lähdettäisi sankoin joukoin poistamaan. Ehkä eläinten aiheuttamat haitat ovat ennemminkin tekosyy päästä metsästämään!
 |
| Kuva 1. Pixabay |
Itse en henkilökohtaisesti koskaan ole ollut mukana metsästyksestä, kuten varmaan jo arvasittekin, mutta siitä huolimatta minulla oli pitkään metsästyksestä verrattaen positiivinen kuva. Ajattelin, että metsästäjät kunnioittavat luontoa ja ovat enemmän osa sitä kuin tällainen kaupunkilainen, joka harvoin viettää pitkiä aikoja luonnossa. Kuitenkin lukemani artikkelit susien kaadoista ovat murtaneet paljon tuota suhteellisen myönteistä käsitystäni suomalaisesta metsästyskulttuurista. Susikaatoja tehdään usein noin viidenkymmenen metsästäjän voimin, selviää Tunturisusi -nimisellä internet-sivustolla julkaistavista ajankohtaisista susiuutisista. Pelkäävät eläimet piiritetään lippusiimojen avulla pienelle alueelle, jonne jokin tai jotkin susilauman yksilöistä kaadetaan. Usein metsästys voi kestää tunteja, tai jopa päiviä. Mielestäni tällainen metsästys on aika kaukana kunniallisesta toiminnasta ja on oikeastaan aika naurettavaa.
Mutta minkä vuoksi susia sitten niin paljon inhotaan, sillä eihän saimaannorppaakaan lähdetä into piukassa ampumaan? Luonto-Liiton susiaktivisti Suvi Kolun mukaan susivihan syyt vaihtelevat ympäri Suomea. Lapissa susista ei pidetä, koska ne kaatavat poroja, kun taas itä-Suomessa susia inhotaan, koska ne tappavat metsästyskoiria. Myös pelot siitä, että susi voi olla uhka lapsille, on usein susikielteisyyden takana. Mutta onko susi todella tappava raakalainen, joka pistelee pienet lapset poskeensa kuten meinasi käydä Puna Hilkan tarinassa?
 |
| Kuva 2. Ake Halttunen. Kuva 3. Pixabay |
 |
Wikipedidian artikkelin mukaan Pohjois-Amerikassa on 100 vuoden aikana raportoitu kymmenen ihmisen kuolleen suden hampaisiin, mikä kertoo noin 1 kuolleesta joka kymmenes vuosi. Suomessa ei puolestaan tiedetä suden tappaneen yhtään ihmistä 1800-luvun jälkeen, kerrotaan Luonto-Liiton nettisivuilla. Kuitenkin 1800-luvulla sudesta aiheutuvia kuolemia oli jonkin verran, mikä varmasti selittää ihmisen tuntemaa vihaa sutta kohtaan. Susipelossa tuntuu silti unohtuvan suhteellisuudentaju, ottaen huomioon, että pelkästään liikenteessä kuoli Suomessa vuonna 2013 kokonaista 258 ihmistä. Myös susiaktivisti Rick Lamplugh muistutti blogitekstissään, että yksin metsästysonnettomuuksissa kuoli kuuden vuoden pituisena ajanjaksona Yhdysvalloissa 265 henkilöä. Lamplugh huomauttaakin aiheellisesti, että tästä huolimatta harva ihminen kampanjoi metsästyksen tai autoilun lopettamisen puolesta.
Onkin käsittämätöntä, että susipelko on päässyt Suomessa niin valloilleen, että päättäjät ja virkamiehet sallivat uhanalaisen eläimen suureen tappo-operaatioon. Luonto-Liiton kokouksessa sain kuulla tekijöistä, jotka ovat voineet olla myötävaikuttamassa tällaisten päätösten syntymistä. Susiryhmän aktiivijäsenet (joista ainakin yksi oli entinen metsästäjä) kertoivat, että osa susien kaatolupia myöntävän Suomen riistakeskuksen virkamiesten palkkarahoista tulee juuri kaatoluvista. Raha kietoutuu suden kohtaloon sitäkin kautta, että luonnonsuojelujärjestöjen mahdollisuudet suojella sutta pienin resurssein ovat rajalliset. Pelkkä valitus myönnetystä kaatoluvasta kustantaa 250 euroa. Usein valitusta ei kuitenkaan ehditä edes käsitellä ennen kuin susi on jo ennätetty kaatamaan. Suden suojeleminen on siis enemmän kuin haastavaa.
Itse uskon vakaasti siihen, että jos ihmiset näkisivät miten kiehtova eläin susi on, pystyisimme arvostamaan sutta enemmän ja jonain päivänä elää sen kanssa rinnakkain ilman vihan tunnetta. Luonto-Liitto tekee jatkuvasti kouluvierailuja, jossa lapsille kerrotaan sudesta, mikä on erittäin tärkeää työtä. Varsinkin monet pikkupojat tulevat kuulemma silmät vilkkuen kysymään, kuinka heistäkin voisi tulla suden suojelijoita. Niin kauan kun susia Suomessa on, näiden lasten haave voi toteutua.
 |
| Kuva 4. Pixabay |
Taas eläinasiaa Mailiksessa. Lähteeni löydät tekstiin lisätyistä linkeistä. :)
ps. Olen mukana auttamassa Luonto-Liiton Susiryhmää ravintolapäivässä, missä kerätään varoja sudensuojelulle Suomessa. Laitan tänne asiasta infoa tulevan kahden viikon aikana. Tarjolla tulee olemaan ainakin vegaanipizzaa ja meikäläisen leipomaa vegaanikakkua.
Kuuntele huikea Suomessa äänitetty näyte susien ulvonnasta:
Susiääninäyte Kuhmosta
Katso video suden metsästäjistä:
Suden kaato
Lue lisää susista:
Tunturisusi.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti