Aurinkoenergia askarruttaa asiaan perehtymättömän mieltä: Voiko aurinkoenergialla todella saada katettua merkittävän osan kotitalouden sähkön tarpeesta? Onko investointi aurinkoenergiaan kannattavaa pimeässä pohjoisessa? Ovatko aurinkoenergiajärjestelmät niin tuottavia, että ne voivat yleistyessään merkittävästi hidastaa ilmastonmuutosta?
Tuskinpa ovat, ajattelin mielessäni vielä jokin aika sitten. Oltuani kaksi viikkoa Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen tutkimusryhmän harjoittelijana, huomaan, kuinka konservatiivisia omat energiakäsitykseni olivat. Työssäni onkin ollut mielenkiintoista seurata keskusteluja aurinkoenergiasta. Niiden lomassa olen ymmärtänyt, miten vähän asiasta tiesin.
Viime viikkojen aikana olen oppinut, että aurinkoenergiajärjestelmät voivat olla investointeina taloudellisesti kannattavia myös Suomessa. Tämä johtuu monesta tekijästä, kuten siitä, että järjestelmät ovat kehittyneet ja niiden hinta on tullut viime vuosina alas jopa 70 prosenttia. Ehkä suurin yllätys minulle on ollut tieto, että aurinkopaneelien ja -keräinten teho paranee viileässä ja että Etelä-Suomessa voi tuottaa aurinkoenergiaa yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa. Maallikko menee siis aivan ymmälleen yrittäessään ymmärtää energiajärjestelmien fysiikkaa. ;)
Aurinkoenergiajärjestelmät eivät voi Suomessa kattaa rakennusten energian kulutusta talvisin, mutta valoisaan aikaan ne voivat vähentää vuosittaista ostoenergian tarvetta merkittävästi. Paneelit ja keräimet voidaan määritellä kertainvestoinneiksi, koska pottoaine on ilmaista ja niiden huoltotarve on minimaalinen. Järjestelmien kestoikä on jopa 30 vuotta, joten investoinnin rahallista kannattavauutta tulee arvioida sen koko elinkaaren näkökulmasta. Kesäisin aurinenergiajärjestelmät tuottavat usein sähköä yli käyttötarpeen, jolloin ylituotanto voidaan myydä energiayhtiölle tai varastoida vesivaraajaan.
Aurinkoenergian ympäristöystävällisyydestä tiedetään, että järjestelmän tehosta riippuen, ne tuottavat valmistukseen kuluneen energian takaisin noin 1 - 3 vuodessa. Tulevaisuudessa nähdään millaisia mahdollisuuksia aurinkopaneelien ja -keräinten kierrättämiseen on tarjolla. Aurinkokennojen pääraaka-aine on piimateriaali, mikä on luonnonmateriaali ja siksi varsin ympäristöystävällinen valmiste. Kuitenkin aurinkoenergiajärjestelmien kysynnän kasvu on aiheuttanut ajoittaista piimateriaalien pulaa, joten paneelien kierrättäminen on tulevaisuudessa tärkeää.
Vaikka aurinkoenergian parissa toimivia organisaatioita on Suomessa yli 200, on tuotanto maassamme vielä kovin vähäistä. Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vain alle prosentti tuotetaan aurinkoenergialla, kun kulutuksen kärkimaan Italian vastaava luku on 8 prosenttia. Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen osuus suomalaisesta energiankulutuksesta on noin 35 prosenttia. Luku voi kuitenkin nousta jopa 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jos muutosta edistetään poliittisilla toimenpiteillä, tuumaa FinSolar-hankkeen johtaja, professori Raimo Lovio. Vertailun vuoksi ydinvoima kattaa Suomen energiankulutuksesta noin 33 prosenttia.
Viime viikolla julkaistu hallitusohjelma sisältää uusiutuvan energian näökulmasta hyviä ja huonoja tavoitteita. Kivihiiltä ja öljyä pyritään korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten bioenergialla. Ohjelmassa ei kuitenkaan mainita energiatehokkuuden parantamista lainkaan, mitä esimerkiksi aurinkoenergia edustaa. Onko niin, ettei Sipilän hallitus halua ottaa tavoitteekseen sellaisen asian edistämistä, mikä voi lyhyellä aikavälillä syödä bruttokansantuotetta? Vaikka energiatehokkuus hidastaisikin lyhyellä aikavälillä talouskasvua, ostoenergian kulutuksen vähenemisen kautta, on alalla valtava potentiaali työllistää huomattava määrä Suomalaisia, koska ostoenergian kulutus korvautuu teknologialla, jolla on myös vientipotentiaalia.
Viime viikolla julkaistu hallitusohjelma sisältää uusiutuvan energian näökulmasta hyviä ja huonoja tavoitteita. Kivihiiltä ja öljyä pyritään korvaamaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten bioenergialla. Ohjelmassa ei kuitenkaan mainita energiatehokkuuden parantamista lainkaan, mitä esimerkiksi aurinkoenergia edustaa. Onko niin, ettei Sipilän hallitus halua ottaa tavoitteekseen sellaisen asian edistämistä, mikä voi lyhyellä aikavälillä syödä bruttokansantuotetta? Vaikka energiatehokkuus hidastaisikin lyhyellä aikavälillä talouskasvua, ostoenergian kulutuksen vähenemisen kautta, on alalla valtava potentiaali työllistää huomattava määrä Suomalaisia, koska ostoenergian kulutus korvautuu teknologialla, jolla on myös vientipotentiaalia.
Olen viime päivinä pohtinut, miksi oikein suhtauduin aurinkoenergiaan niin varauksella. Luulen, että tämä johtui osittain tietämättömyydestä, mutta myös siitä, etten usko cleantechin yksin ratkaisevan ympäristöongelmia. Uskon edelleen siihen, että vihreän teknologian kehittämisen lisäksi tarvitaan myös talouden rakenteiden muutosta, jotta hyvinvointi olisi kestävällä pohjalla. Olen kuitenkin harjoitteluni aikana ymmärtänyt, että uusiutuvissa energiamuodoissa on jo nyt runsaasti potentiaalia, mitä Suomessa ei vielä ole täysin hyödynnetty. Öljy tulee ajan myötä loppumaan ja maailman väestö kasvamaan, vaikka kulutus henkeä kohti ei globaalilla tasolla kasvaisikaan. Nämä muutokset lisäävät painetta energiatehokkuuden parantamiselle kaikkialla maailmassa. Täten olen vakuuttunut siitä, että energiamarkkinoilla tullaan tekemään kuperkeikkaa seuraavan 15 vuoden aikana. Toivottavasti myös Suomi saa osansa tässä murroksessa syntyvistä työpaikoista. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että olemme avoimia uudenlaisille energian tuotantomuodoille.
Nyt kaikilla on muuten loistava mahdollisuus ostaa itselleen ikioma nimikkopaneeli Kivikkoon rakennettavasta uudesta aurinkovoimalasta. Aurinkopaneelin hinta on 4,4 euroa kuukaudessa.
Varaa omasi täältä:
Aurinkoenergiaan liittyviä linkkejä:
FinSolar-hankkeen johtaja Raimo Lovio kertoo, miksi energiatehokkuus on tärkeä kysymys
 |
| Helsingin Narinkkatorin Lähienergiatorilla oli esillä suomalaisyritysten valmistamia aurinkopaneeleja ja -keräimiä. |
Aurinkoista viikkoa kaikille =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti