Blogikirjoitukseni voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäisesessä käsittelen liittyviä kysymyksiä. Näkökulma on siinä, miten koen niiden vaikuttavan yksilön arjessa. Tavoitteeni on kirjoittaa niin ymmärrettävästi, että kuka tahansa voi blogiani lukea ja ottaa aiheisiin kantaa. Toisessa blogin osassa käsittelen taas , jotka kuitenkin tuovat iloa elämääni ja ovat sen vuoksi jakamisen arvoisia. Tervetuloa Mailiksen maailmaan!

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Ajatuksia gradun kirjoittamisesta


Viimeisen vuoden olen painiskellut graduprojektin parissa, joka on vienyt leijonaosan ajastani. Tämä on vaikuttanut kuluneen puolen vuoden aikana myös esimerkiksi blogini sisältöön, koska en yksinkertaisesti ole jaksanut gradupäivän päätteeksi kirjoittaa tänne mitään kovin älyllistä. Vaikka graduprojekti on ollut raskas taival, olen myös nauttinut siitä paljon. Ajattelin, että otan hengähdystauon täksi päiväksi gradun kirjoittamisesta ja kirjoitan tänne gradun kirjoittamisesta. :D

Kun aloitin gradun tekemisen, en ajatellut, että projekti olisi niin vaativa ja veisi niin paljon aikaa, kuin mitä se on ottanut. Ajattelin, että jos tekisin gradua pari päivää viikossa, olisi se ilman muuta puolessa vuodessa valmis. Olin väärässä! Minulla meni melkein puoli vuotta siihen, että pääsin tutkimusaiheeseeni sisälle ja päätin graduni pääasiallisen tutkimuskysymyksen. Nyt kun olen tehnyt gradua yli vuoden, edelleen huomaan kuinka opin aiheestani lisää uusia asioita ja löydän relevantteja lähteitä. Olen luonteeltani aika täydellisyyttä tavoitteleva kirjoitusprojektien suhteen. Vaikka gradu onkin pelkkä opinnäytetyö, jota tuskin kovin moni ikinä tulee lukemaan, niin minusta gradu on tieteen tekemistä siinä missä oikean tutkimusartikkelinkin kirjoittaminen. Tiede taas on yksi intohimoistani ja siksi olen halunnut tehdä gradun johon voin olla tyytyväinen. En ole silti asettanut itselleni mitään arvosanatavotteita. Minulle riittää, että gradu hyväksytään ja että se on omasta mielestäni hyvä paketti.


Monilla ihmisillä gradun tekeminen vaikuttaa olevan se juttu, josta yliopistosta valmistuminen jää lopulta kiinni. Olen työelämässä tavannut useita ihmisiä, jotka ovat suorittaneet muuten opinnot loppuun, mutta roikkumaan on jäänyt se gradu. Minun on helppo ymmärtää tämä, koska gradu vaatii tekijältään kärsivällisyyttä ja aikaa erityisesti, jos sen haluaa tehdä hyvin. Ennen kaikkea gradun tekeminen vaatii itsekuria, koska kukaan ei kysele perään, jos ei joku kaunis päivä satukaan menemään kirjastolle. Seminaarissa toki on vaatimukset palauttaa tekstiä ohjaajan ja muiden opiskelijoiden arvosteltavaksi, mutta gradun ei tarvitse ainakaan oman laitokseni semmassa olla lähellekään valmis. Itselleni gradun pitkäjänteinen työstäminen onkin ollut haasteellista erityisesti seminaarin jälkeen, kun työn kanssa on jäänyt tavallaan yksin. Onneksi yliopistolla on kuitenkin ollut monta henkilöä, joiden puoleen olen voinut kääntyä aina tarvittaessa. Olen tällä hetkellä graduni kanssa siinä pisteessä, että paketti on kasassa, mutta oikoluen tekstiä. Tuntuu, että kun projekti on aikalailla loppusuoralla, niin huomaan monta asiaa, joita olisin voinut tehdä toisin, jotta säästäisin aikaa ja energiaa. Näen tämän positiivisena asiana, koska minusta se kertoo, että gradun tekeminen on opettanut paljon. Ajattelin, että listaan tänne graduprojektin opettamat asiat, koska ehkä ne säästävät joltakulta toiselta aikaa ja hermoja.

Nämä asiat tekisin toisin:

- Suunnittelisin huolellisemmin gradun empiirisen osion toteutuksen (jos sellainen gradussa on) ennen kuin ryhtyisin analysoimaan käyttämääni dataa. Minulla meni paljon turhaa aikaa siihen, että tein joitakin mokia havaintoaineiston rajaamisessa, joiden vuoksi jouduin tekemään kaikki laskelmat kahteen kertaan. Uskon, että huolellinen työnsuunnittelu on hyväksi kaikenlaisissa krijoitusprojekteissa!

- Lukisin enemmän artikkeleita ennen kuin ryhtyisin varsinaiseen kirjoitustyöhön. Tämä edistää oman tutkimusaiheen ymmärtämistä ja kun kirjoitustyöhön ryhtyy vasta sitten, kun oma tutkimusaihe on tullut itselle jo hyvin tutuksi, säästää paljon vaivaa kun aikaa ei mene sellaisten asioiden kirjoittamiseen, joita ei lopulta tulekaan lopulliseen työhön.

- Kävisin graduseminaarin vasta sitten, kun olen päässyt gradun kanssa kunnolla vauhtiin. Kävin seminaarin nimittäin silloin, kun en vielä ollut edes rajannut omaa tutkimuskysymystäni. Tämän vuoksi seminaariin palauttamani kirjoitukset olivat todella keskeneräisiä. Kun graduteksti on valmiimpi, saadusta palautteesta on myös enemmän hyötyä.

- Tekisin työn heti jollain toisella tekstinkäsittelyohjelmalla kuin Wordillä. Olen nimittäin jälkikäteen siirtänyt tekstiäni Latexiin, koska huomasin, että Wordissä on erittäin hankala saada taulukoita hyvännäköisiksi. Jos olisin tehnyt kaiken alusta alkean Latexilla, olisin säästänyt paljon aikaa (ja hermokultiani), kun en olisi sählännyt Wordin kanssa. Latex on suhteellisen helppokäyttöinen tekstinkäsittelyohjelma, joka on suunniteltu erityisesti matemaattisia kaavoja sisältävien tekstien kirjoittamiseen.  Latexin voi ladata  koneelle ilmaiseksi täältä. Olemassa on myös muita ilmaisia hyviä tekstinkäsittelyohjelmia kuten Lyxi.

Asioita jotka tekisin samalla tavalla:

- Valitsisin aiheen,  mikä todella kiinnostaa.

-Kävisin usein laitokseni proffien ja ohjaajani juttusilla

- Antaisin graduni hyvissä ajoin luettavaksi jollekin henkilölle, joka hallitsee hyvin tieteellisen kirjoittamisen

-Tekisin tutkimuksen, joka opettaa minulle uusia asioita. Itse jouduin opettelemaan gradua varten R-ohjelmistokielen, josta hallitsin ennen graduproggista vain joitakin perusjuttuja. Koska gradu joka tapauksessa pitää vääntää, niin miksei tekisi sellaista työtä, joka monipuolistaa omaa osaamista? Minusta oma itsensä kannattaa aina haastaa uusilla tekemisentavoilla, koska tutun ja turvallisen tekemisellä ei opi niin paljon uutta. Tietysti tässä kannattaa pitää myös tietty kohtuus, ettei laadi itselleen liian haastavaa tutkimussuunnitelmaa.


Yllä listaamieni asioiden lisäksi, gradun tekeminen on kokonaisuutena opettanut paljon siitä, kuinka paljon perehtymistä vaatii päästä tiedon ytimeen. Olen esimerkiksi havainnut, että julkaistuissa artikkeleissa voi olla yllättävän paljon virheitä ja puuttua tarvittavia tietoja, jotta lukija voisi toistaa tulokset. Toisaalta olen havainnut tehdessäni itse empiiristä tutkimusta,  miten helposti siinä sattuu virheitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Olen myös oivaltanut miten helposti tutkimuksen voi suunnitella niin, että saa "haluamansa" tulokset. Tämän asian tiesin tietysti jo ennen gradun kirjoittamista, mutta jotenkin prosessin aikana asia on tullut minulle vielä selvemmäksi. Nykyään lukiessani erilaisista tutkimuksista lehdistä ja niiden mullistavista tuloksista, minua lähes naurattaa kuinka kritiikittömästi tutkimustuloksista kirjoitetaan. Sanapari "tieteellisesti todistettu" ei merkitse minulle enää mitään muuta kuin ilmaa, jos en itse ymmärrä kuinka tutkimus on tehty. 


Tässä vielä linkkejä jotka olen kokenut hyödylliseksi graduprosessissa. Tuo synonyymit.fi on ollut ihan huippu tekstin muokkausvaiheessa. Katson sieltä säännöllisesti synonyymeja käyttämilleni termeille. :D 

Kielijelppi.fi

Hyvä linkki lähdeviittausten tekemisen tueksi

Synonyymit.fi

 Rentouttavaa sunnuntain jatkoa ja tsemppiä graduprojektiin, jos sinulla sellainen työn alla on. 

Pystyt siihen aivan varmasti!

lauantai 15. lokakuuta 2016

Mahtilöytöjä Konepajan Brunon -kirppikseltä


Nyt pukkaa taas asupostausta. Vietin viime sunnuntaina siskoni kanssa tosi kivan päivän Kallion Konepajan Brunon -kirpputorilla, jossa olimme myymässä tavaroitamme. Jotenkin asia kääntyi kuitenkin päälaelleen ja ostin itselleni vaikka mitä kivaa...


Kuten tämän lämpöisen hapsuneuleen (Knitwear, 3 €) ja  
lierihatun (Beck Söndergaard, 8 €).


Mukaan tarttui  myös tämä mekko (Forever21, 2 €). Tykästyin erityisesti mekon pitkään ja persoonalliseen helmaan.


Ostin myös tämän vekkihameen (Micheal Kors, 7 €), jollaista olin himoinnut jo pitkään. Mekko on minusta toimiva valinta esimerkiksi pikkujouluihin vaikka paljettineuleen ja avokkaiden kanssa. Apua! Mainitsinko jo pikkujoulut??!


Ostin myös Ivana Helsingin meikkipussukan 4 eurolla ja se on aivan uuden veroinen. Oon niin iloinen tästä löydöstä. 



Sitten hamstrasin kaksi patalappua (50 cnt kpl), jotka kyllä tulevat tarpeeseen. Tykkään etenkin  tuosta lintukuvioisesta, joka on kuulemma käsintehty.


Ajattelin, että on vähitäänkin kohtuullista, että ostan jotain avokilleni, kun kerran palaan kirppikseltä kassit pullollaan, vaikka sinne piti päinvastoin mennä myymään tavaraa. Löysin tällaisen Maston pitkähihaisen paidan ja siippani mieltyi siihen kovasti. Paita kustansi 5 euroa.

Konepajan Brunolla oli tosi miellyttävä olla myymässä ja shoppailemassa. Ensinnäkin miljöö on ihastuttava vanha tehdasrakennus ja muistuttaa läheisesti edesmennyttä Valtterin-kirpputoria, jonka rakennus on aivan Konepajan vieressä. Konepajan Bruno on minusta miellyttävä paikka myydä tavaraa, koska paikan päällä on esimerkiksi henkilökuntaa katsomassa, että myyjät saavat rauhassa laittaa tavarat paikoilleen ennen virallista aukioloaikaa. Monilla kirpputoreillahan kiertelee jälleenmyyjiä, jotka yrittävät hieroa kauppoja jo ennen virallista aukioloaikaa, mikä voi olla aika raastavaa.  Lisäksi kirppis aukeaa vasta kymmeneltä, joten paikalle ei tarvitse saapua niin mahdottoman aikaisin.Bruno-kirppiksellä on myös kotoisa kahvila, mistä myyjät saavat parilla eurolla kahvimukin, johon voi santsata kahvia niin paljon kuin haluaa. Kahvilassa myydään myös uunituoreita kroissantteja ja muita herkkuja. Bruno-kirppis on auki myös tänä lauantaina ja sunnuntaina kello 10-15 ja myyntipöytä maksaa 25-29 euroa. Kannattaa käydä fiilistelemässä!

Kivaa viikonloppua :)

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Suosikkiasuja ja tyylejä syksyn varrelta

Olen mieltynyt tänä syksynä erityisesti käyttämään punaisen värisiä vaatteita ja asusteita. Sen lisäksi olen innostunut viimeisen vuoden aikana laadukkaista koruista ja muutama kiva koru onkin tullut saatua lahjaksi tai ostettua. Olen innostunut käyttämään myös värikkäitä sukkahousuja ja polvisukkia, joilla saa helposti uuden ilmeen vanhoihin vaatekokonaisuuksiin.


Paita: Global 7,5 €, Mannerheimintien UFF.
Neuletakki: Fauna By Topknit 10 €, Mannerheimintien Uff.
Sukkahousut: Hennes & Mauritz
Laukku:  Christelle & Co 50 €, Stockmann.


Lavi-koiran heijastintakki: Viipurinkoirat ry:n kirpputori 3 €
<3<3<3


Valkoinen puuvillatoppi:Hennes & Mauritz 7,5 € Mannerheimintien Uff
Neuletakki on sama kuin ensimmäisissä kuvissa
Housut: Hennes & Mauritz 14,9 €.
Kengät: Timberland 30 €, Mannerheimintien Uff.



Lehtikoru: Isoäidin vanha


Olen todella tyytyväinen näihin Timberlandin purjehduskenkiin. Ovat super mukavat jalassa! =)


Villakangastakki: Voglia 20 € Runeberginkadun UFF.
Paita: Hennes & Mauritz 10 €, Mannerheimintien UFF
Pipo: Miesystävältä nyysitty ;)
Polvisukat: H & M noin 10 €.


Kristallikivisormus: Somsola -korukauppa 


Neulepaita: Joutsan kirpputori 8 €

Kuva: Aki Blomqvist
Tänään oli upea syyssää ja oli rentouttavaa kävellä Lavin kanssa metsässä ja nauttia syksyn väreistä ja tuoksuista...

Kaunista ja inspiroivaa syksyn jatkoa <3