Blogikirjoitukseni voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäisesessä käsittelen liittyviä kysymyksiä. Näkökulma on siinä, miten koen niiden vaikuttavan yksilön arjessa. Tavoitteeni on kirjoittaa niin ymmärrettävästi, että kuka tahansa voi blogiani lukea ja ottaa aiheisiin kantaa. Toisessa blogin osassa käsittelen taas , jotka kuitenkin tuovat iloa elämääni ja ovat sen vuoksi jakamisen arvoisia. Tervetuloa Mailiksen maailmaan!

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Vegaaninen isänpäiväkakku

Tein isänpäivän kunniaksi tänä vuonna halva/aprikoosi -täytekakun, joka oli (vaikka itse sanonkin) mielestäni niin onnistunut, että se ansaitsee oman blogipostauksensa. Olen viimeisen vuoden aikana innostunut vegaanisesta leivonnasta. Itse en lukuisten ruoka-aineallergioiden takia ole voinut ryhtyä täysipäiväiseksi vegaaniksi, mutta valitsen kasvisvaihtoehdon aina kun se vain on mahdollista. Koska nykyään kaupoista saa myös vispautuvaa soijakermaa on vegaanisen täytekakun tekeminen mahdollista. Tämän kyseisen kakun ohje on helposti sovellettavissa kaikenlaisten vegaanisten täytekakkujen valmistukseen. Vegaanisten kakkujen etu on kasviperäisyyden lisäksi se, että valmisteet ovat aina samalla myös laktoosittomia, joten isolle porukalle leivottuna vegaaninen kakku on aika varma valinta. :)

Tänä viikonloppuna leipomastani halvatäytekakusta en voi ottaa itselleni täyttä kiitosta, koska sain siihen inspiraation Valion julkaisemasta reseptistä, mihin pääset tästä. Tein kakun muuten myös gluteenittomiin jauhoihin erään perheenjäseneni ruoka-aineallergian takia, joten kakku on melkoisen ruokarajoiteystävällinen. 


Halva/aprikoosi -täytekakku

Kakkupohja

pieni nokare sinistä keijulevitettä
4 dl omenasosetta (korvaa kananmunan)
2 1/2 dl gluteenittomia jauhoja (Oatlay)
2 dl perunajauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta

Kostutus

tölkkiaprikoosien neste

Täyte

2 tölkkiä aprikoosia
2/3 purkillista vaniljahalvaa
1 prk alpro vaniljasoijavanukasta
 1,25 dl vispautuvaa alpro -soijakermaa
1 1/2 dl aprikoosihilloa
2 banaania
1/2 dl sokeria

Kuorrutus

1,25 dl vispautuvaa alpro -soijakermaa
suklaaströsseliä

Vaihe 1. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele kakkuvuoka (itse käytin halkasijaltaan 24 cm teflonvuokaa, jossa on irrotettava pohja) vegaanittomalla levitteellä. 

Vaihe 2. Sekoita omenasose ja sokeri kulhossa vispilällä. Sekoita sitten jauhot toisessa kulhossa ja kaada ne omenasose/sokeri seokseen. Levitä taikina tasaiseksi ja kaada se kakkuvuokaan. Voitele taikina tasaiseksi veitsellä.

Vaihe 3. Paista kakkupohjaa ensin 20 minuuttia 175 asteessa ja sitten noin neljäkymmentä minuuttia 160 asteessa. Muista kuitenkin pitää kakkua silmällä, koska uunit ovat erilaisia. Itse sörkin pohjaa vähän väliä hammastikulla ennen kuin uskalsin ottaa kakun uunista. 


Vaihe 4. Samalla kun kakku on uunissa voit valmistaa täytteen. Vispaa soijakerma muovikulhossa ja erota puolet vaahdosta toiseen kulhoon odottamaan kakun koristelua. Kun vaahto on tanakkaa, lisää siihen kaksi pientä banaania, sokeri, soijavaniljavanukas ja 2/3 osaa halvapurkista. Banaanien tehtävä on tehdä täytteestä sen verran kiinteää, ettei se pursuisi liiaksi kakun välistä. Pilko myös noin tölkillinen aprikooseja pieniksi palasiksi ja lisää täyteeseen. Muista säästää tölkin neste kakkupohjan kostutusta varten! Ota kakkupoha uunista ja irrota se vuoasta.

Vaihe 5. Halkaise kakkupohja poikittain terävällä veitsellä kolmeen osaan. Kostuta kukin osista aprikoositölkkien nesteellä. Tämän jälkeen voitelle kaksi kakkupohjan osaa aprikoosihillolla ja lisää niiden päälle valmistamaasi täytettä. 

Itse käytin vain osan täytteestä, koska pelkäsin sen pursuamista pohjien välistä, mutta olisin voinut lisätä sitä ehkä hieman enemmän!


Vaihe 6. Kokoa kakkupohjat päällekäin. Tämän jälkeen voitele kakku lopulla kermalla kauttaaltaan valkoseksi. Tämän jälkeen pilko persikoita makusi mukaan koristeeksi ja ripottele loppu halvasta kakun päälle. Voit myös ehostaa kakkua esimerkiksi nomparelleilla, pähkinärouheella, maidottomalla suklaalla tai siirapilla.

Nyt kakun pitäisi olla valmis. Siirrä se odottamaan viileään tilaan juhlallisuuksia tai tarjoile heti! 

Kakku oli ainakin oman perheeni mieleen, vaikkei heidän joukossaan vegaaneja olekaan. Omenasose teki kakkupohjasta mehukkaan ja halva toi kivan "välimerellisen" vivahteen kakun makuun. Vegaanisesta leivonnasta voisin sanoa sen verran, että suurin haaste on mielestäni kananmunan ja liivatteen korvaaminen. Omenasose on oman kokemukseni mukaan toiminut parhaiten kananmunien korvikkeena. Agar agar -hiutaleet korvaavat liivatteen, mutta niiden käyttöä en vielä ole uskaltautunut kokeilemaan. Aion kuitenkin tehdä sen lähiaikoina ja raportoin sitten täällä miten onnistuin. :)



Hyviä blogeja vegaanileivonnasta kiinnostuneille:




Hyvää isänpäivää kaikille maailman isille <3

maanantai 3. marraskuuta 2014

Vastuu ilmastonmuutoksesta on kaikilla

Noin kuukausi sitten sain kirjeen kummilapseltani Chepkeneriltä. Kirjeessä Chepkenerin kotikylän kummivastaava kertoi, että sadekausi oli Keniassa tänä vuonna hyvin kuiva, minkä seurauksena suurin osa pienviljelijöistä ei viljellyt mitään. Nyt kummilapseni perhe kärsii ruoan puutteesta. Kirjettä lukiessa minussa heräsi epämiellyttävä tunne siitä, että ehkä kauhuskenaariot ilmastonmuutoksesta ovat totta jo nyt! Vai onko sattumaa, että Suomessa rikottiin viime kesänä useita lämpöennätyksiä  ja sadeakausi jäi Keniassa käytännössä väliin?

Samaan aikaan kun Chepkenerin perhe kamppailee selviytymisestään, maailman päättäjät vääntävät kättä uudesta ilmastosopimuksesta.  Viime syyskuussa Ban Ki Moonin isännöimään ilmastokokoukseen New Yorkiin osallistui poliittista johtoa 120 eri maasta. Kokouksen tavoitteena on luoda aikaisempaa kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Neuvottelut jatkuvat ensi kuussa Perun Limassa ja vuodenvaihteen jälkeen Pariisissa. Mutta miten lupaavalta käänteen tekevän ilmastosopimuksen syntyminen vaikuttaa?

Varmaan suurin osa ihmisistä suhtautuu ilmastoneuvotteluiden mahdollisuuksiin pessimistisesti. Globaali poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä niin talouskeskeinen, että uskoa johtajien kykyyn päästä päästöjen vähentämisestä yhteisymmärrykseenon vaikea ylläpitää. Niinpä Yle:n uutinen ilmastokokouksen suurista puheista ja vähäisisitä lupauksista 23.9 ei ainakaan allekirjoittanutta yllättänyt. Kiinan ja Intian johto ilmoitti jättävänsä ilmastoneuvottelut kokonaan väliin ja Yhdysvallat "ei voi olla mukana hankkeessa jossa hiilinieluille asetetaan hinta", koska kongressi vastustaa sitä. EU lupasi sitoutua vähentämään päästöjä vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia, mikä on merkittävä lupaus, jos sitoumus ei tarkoita päästöjen vähentämistä  suhteessa kansantuotteeseen. Kiina on luvannut vähentää omia päästöjään vuoteen 2020 suunnilleen saman verran, mutten tiedä miten uskottavana lupausta voi pitää, jos maa ei kerta osallistu virallisiin neuvotteluihin.

Vaikka EU onkin ottanut imastonmuutoksen tosissaan, ihmetyttää minua kehitysmaiden ilmastopolitiikkaa kummeksuva uutisointi. Esimerkiksi Taloussanomat nimitti 4.9 Intiaa ja Kiinaa jättisaastuttajiksi! Rikkailla vatioilla (kuten EU-mailla) ei mielestäni ole varaa nimitellä kasvavia talouksia ilmastonmuutoksen torjunnan vähäisyydestä. Vaikka Kiina ja Intia kuuluvat valtiotasolla globaalien saastuttajien kärkijoukkoon, ovat kuitenkin per capita (henkeä kohti lasketut) päästölukemat EU:ssa maailman suurimpia. Vuonna 2003 Suomen henkeä kohti laskettu ekologinen jalanjälki oli itseasiassa maailman kolmanneksi suurin (Tilastokeskus 2006). Lisäksi länsimaat kuluttavat huomattavia määriä Aasiassa tuotettuja hyödykkeitä, joten osa Kiinan ja Intian saasteista on itseasiassa "meidän" päästöjämme.

Ilmastonmuutoksen jarruttaminen vaatii ennen kaikkea maailman vauraimpien ihmisten arvojen muutosta. Ihmiskunnan tulee luopua lyhyen tähtäimen ajattelusta ja talouden tarpeiden etusijalle asettamisesta. Asiat pitää laittaa uuteen tärkeysjärjestykseen ja pohtia kummalla on elämäämme dramaattisempia vaikutuksia -  kulutuksen vähentämisellä vai säätilan muutoksella?

Ilmapiirin muutos vaatii ponnisteluja yhtälaisesti niin yksilöiltä kuin poliitikoilta. Yksilöiden tulisi äänestää sellaisia ihmisiä valtaan, jotka ovat motivoituneita edistämään monipuolista hyvinvointia pelkän talouskasvun sijaan. Poliitikkojen tulisi puolestaan ajatella enemmän päätöstensä yhteiskunnallisia seurauksia kuin kannatuslukujensa kehitystä. Mielestäni myös median pitäisi ottaa vahvempi rooli uudenlaisen ilmapiirin luomisessa. Palstatilaa lehdissä pitäisi suoda aiempaa enemmän talouskriittiselle kirjoittelulle ja asioiden syvällisemmälle analyysille. Kansallista itsetuntoa ei pitäisi myöskään määritellä pelkästään talouden kautta, vaan lehtien pitäisi tuoda enemmän esille niitä monia hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita (esim. tasa-arvo, terveys, vapaa-aika, ympäristön tila), jotka eivät näy BKT luvuissa. 

Taas kävi niin, että blogiaihe oli hieman masentava, mutta koin TÄMÄNKIN aiheen niin tärkeäksi, että halusin siitä silti kirjoittaa. Pakko kuitenkin tähän loppuun sanoa, että olen viime aikoina ollut erittäin iloinen kierrätysinnon lisääntymisestä PK-seudulla. Tällaiset asiat antavat toivoa siitä, että kulutustottumusten muutos on mahdollista ja se voi olla ihan hauskaakin. :)

ps. Oletko muuten jo laskenut oman ekologisen jalanjälkesi? Jos et, sen voi tehdä kätevästi täällä: Ekologinen jalanjälki -laskuri


Lähteet:

Ilta-Sanomat:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288754518879.html

Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2014/09/04/jattisaastuttajat-jattavat-ilmastokokouksen-valiin/201412277/12

Tilastokeskus:
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_10_06_ekologinen_jalanjalki.html

YLE:

http://yle.fi/uutiset/ykn_ilmastokokous_alkoi__seuraa_niiniston_puhe_suorana_ylen_sivuilta/7486622
http://yle.fi/uutiset/ykn_ilmastokokouksessa_suuria_puheita_vahan_lupauksia/7488364

Muut:

http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/08/kesan-2014-lampoennatykset-suomessa.html