Hyvää "pimeää perjantaita"

Wikipedian mukaan 25.9 on ainakin vuodesta 2005 lähtien ollut vuoden kiireisin shoppailupäivä Yhdysvalloissa. Black Friday:tä vietetään heti kiitospäivän jälkeisenä päivänä juuri ennen joulukuuta, mikä on ideaali ajankohta houkutella asiakkaita alehyllyjen äärelle. Monia vuosia kaupat venyttivät "pimeänä perjantaina" aukioloaikojaan aina kuuteen asti illalla, mutta vuonna 2012 ostamisen ilon päivä vietiin uudelle tasolle, kun monet suuret tavaratalot, kuten Best Buy, Macy's ja Bealls ryhtyivät pitämään ovia auki aina puoleen yöhön asti. Nykyään osa kaupoista ottaa varaslähdön pimeään päivään ja pitävät ovet auki myös kiitospäivänä. Johan oli jo aikakin!

Pimeää päivää ei onneksi kuitenkaan juhlita pelkästään Yhdysvalloissa, vaan perinne on levinnyt ympäri maailmaa. Koska globaali trendi on se, että kuluttaminen muodostaa yhä suuremman osan ihmisenä olemisesta, on mielestäni erittäin positiivista, että kyseistä päivää ollaan vihdoin alettu viettää myös Suomessa. Black Friday:tä ovat mainostaneet aktiivisesti ainakin Stockmann, Tokmanni, Kampin keskus ja Rajala. SÄÄSTÄ jopa 20 % rohkaisee sivuillaan Stockmann. Tokmanni sen sijaan lupaa, että kun ostokset tekee 25.11 - 31.12, saa laskun tililleen vasta maaliskuussa 2017. Loistavaa! Huolettomuus on nyt vähintäänkin taattu, kun edes laskun maksamisesta ei tarvitse murehtia ainakaan heti. Tämä on sitä yhteiskunnan tasa-arvoa, kun turhan krääsän ostaminen on tehty mahdolliseksi tässä ja nyt, oli rahaa tai ei. Kiitos markkinatalous!

Kehotan siis kaikkia marssimaan tavarataloihin metsästämään alennuksia, joita ostamalla voi säästää rahaa johonkin mitä oikeasti tarvitsee. Jos et kuitenkaan viitsi rasittavan työpäivän jälkeen rynniä keskustan ihmisvilinässä, niin ei hätää. Lähtökohtaisesti kaikkia pimeän perjantain tuotealennuksia voi ostaa myös nettikaupoista. Tämä voi itse asiassa olla jopa tehokkaampaa kuin ostosten tekeminen paikan päällä, koska sinulla ei mene aikaa matkustukseen, vaan voit tämänkin ajan käyttää hyödyksesi shoppailemalla. Ostan Itselleni Tokmannin alennuksista ainakin muovisen joulukuusen (koska oikea joulukuusihan sotkee asunnon), revontulijouluvalot (koska minulla ei älypyhelimeltani ole aikaa tuijotella taivaalle) ja Hyundai-raivaussahan, minkä aina olen halunnut.

"Ainoa huolenaiheeni" Black Friday -vieton osalta on se, että kuulin kauppojen alennusten saaneen jotkut ihmiset niin ostohimoisiksi, että rynniessään kauppakeskuksien aletiskeille, ihmiset ovat tönineet toisiaan Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Pitäisiköhän napata Tokmannille mennessä mukaan sateenvarjo eteisestä, niin pystyn tarpeen vaatiessa selättämään kilpailijani?

On se hienoa, että ihmiskunta voi ostamisen kautta olla yhtä suurta perhettä iloine ja suruineen. Pankki- ja luottokorttejaan vinguttavat markkinatalouden lapset tuudittavat koko ihmiskunnan tavarataivaaseen, jossa pimeyden keskelläkin paistavat led-valot ja kuka tahansa voi olla yksi muista, mutta samalla vähän parempi kuin muut.

Kiitos Amerikka. Kiitos markkinatalous

ja tavaratalo Sokoksen sanoin "löydä itsesi",

mutta mieluiten ostoshyllyjen välistä. ;)

Tästä voit vielä katsella videon Black Friday tunnelmista. 

Kuva: Pixabay.

Jouluiset mariannepikkuleivät

Olen aina ollut suuri Marianne-karkkien fani, joiden jättämä maku suuhun on niin miellyttävä, että vaikea keksiä yhtä raikasta suklaaherkkua. Taannoin havaitsin ilokseni, että Marianne-karkit ovat myös eläinystävällisiä, koska ne eivät sisällä mitään eläinperäistä. Tästähän innostuin ja kehittelin mariannekeksireseptin joulua silmällä pitäen. Leivoin keksit spelttijauhoihin, koska ne ovat vehnäjauhoja jonkin verran terveellisempiä. Huomasin samalla, että spelttijauhot sopivat koostumukseltaan todella hyvin keksien leivontaan. Spelttijauhojen käyttö ei kuitenkaan tässä reseptissä ole välttämätöntä, vaan ne voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoilla.

Ainekset

5 dl spelttijauhoja (tai 3,5 dl vehnäjauhoja)

3 rkl perunajauhoja

3 tl leivinjauhoja

3 rkl kaakaojauhoja

0,75 dl siirappia

1 dl mariannerakeita

hippusellinen suolaa

1 dl rypsiöljyä

1 dl Oatlayn suklaa Kaura juomaa 

(tai vettä/tavallista soija-, kaura- tai riisimaitoa)

Ohje

Sekoita kuivat ja kosteat aineet erillisissä kulhoissa. Lisää sitten pikkuhiljaa jauhoseosta nesteiden joukkoon samalla sekoittaen. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Uunin kuumentuessa kauli taikina ohueksi ja muotoile piparkakkumuottia apuna käyttäen tai käsin taikinasta haluamasi muotoisia keksejä leivinpaperille. Laita keksit uuniin paistumaan noin 8 minuutiksi.

Keksien kanssa nautittavaksi sopii hyvin esim mariannekaakao. Vaahdotin soijakermaa suklaa kaurajuoman kaveriksi. Kaakaohon lisäsin muutaman tipan piparminttuaromia ja kermavaahdon päälle ripottelin vielä vähän mariannerakeita. Olen taivaassa! :D

Marianne-keksit sopivat hyvin vaikka joululahjaksi tai tuomisiksi pikkujoulukesteihin.

Kannattaa kokeilla!

Huomenna meillä on tiedossa juhlapäivä, koska Lavi täyttää yhden vuoden. Lavi saa lahjaksi possupehmolelun ja täytyy ostaa kotiin tullessa Mustista ja Mirristä pojalle jotain herkkuja :P

Ihanaa isänpäivää kaikille maailman isille!

Turkistrendi mietityttää

Viime vuosina ovat Helsingin katukuvassa yleistyneet erilaiset turkisasusteet erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Vaikka en haluaisi näyttää turkiksia kohtaan kokemaani puistatusta avoimesti, niin jos joku tulee lähelleni turkiksen tai sen näköisen kanssa, on minun aina tuijotettava vähintään sen verran, että osaan päättää onko kyseessä oikea turkki vaiko tekokuitu. Vaikka turkis sisältää ihan samanlaisia eettisiä ongelmia kuin vaikka lihan- tai maidon syöminen, on turkiksista tullut eräänlainen epäeettisen kuluttamisen symboli. Luettuani Helsingin Sanomissa 28.3 julkaistun artikkelin suomalaiselta kettutarhalta, jäin pohtimaan turkiskysymystä ja sitä miksi se on kaikesta eläimiin kohdistetusta hyväksikäytöstä se vastemielisin. Onko tämä perusteltu reaktio vaiko seuraus onnistuneesta kampanjoinnista turkiksia vastaan?

Osittain turkiksiin kohdistettu kritiikki johtuu varmasti siitä,  että turkki on niin silmiinpistävä esimerkiksi nahkakenkiin verrattuna, mikä ei tietenkään ole analyyttinen peruste tuomita juuri turkiksia. Nahka voidaan kuitenkin nähdä siinä mielessä turkista eettisempänä, että se on usein tuotettu elintarviketeollisuuden sivutuotteena (ei silti missään nimessä aina), kun taas turkis on yleensä pääasiallinen syy turkiseläinten hyväksikäyttöön. Turkisten kohdalla ei myöskään voi olla kyse siitä, etteikö kuluttaja olisi tiennyt, että turkki on peräisin eläimestä. Joskus tekonahka on niin samankaltaista aidon nahkan kanssa, ettei niitä tunnista toisistaan edes koskettamalla. Itse olen kuitenkin aina pystynyt erottamaan tekoturkin aidosta ilman tuotelappujen lukemista. Kolmannekseen turkikset ovat myös erittäin kalliita ja siksi niitä tyypillisesti kuluttavat ylemmät tuloluokat, jolla ilmiselvästi olisi varaa valita mitä kuluttaa.

Olen miettinyt, ovatko turkikset yleistyneet katukuvassa siksi, että kuluttajat suosivat tällä hetkellä luonnollisia raaka-aineita ja turkis mielletään sellaiseksi. Kyllähän metsästäjäkeräilijätkin muinaisessa Suomessa lämmittivät itseään turkeilla, mietin itsekseni. Tässä argumentissa on kuitenkin se ongelma, että maailma on nykyään hyvin erilainen turkistuotannon(kin) näkökulmasta, kuin entisaikaan. Turkiseläimet eivät ole yleensä saaneet elää vapaudessa, vaan erittäin kyseenalaisissa oloissa ihmisen hyödykkeenä. Vapaudessa eläneestä eläimestä tehdyn turkistuotteen voisin itse periaatteessa ostaa, jos kyseessä olisi runsaslukuinen laji, kuten vaikka citykani. Näin tuotetut turkit ovat kuitenkin eittämättä poikkeus.

Turkisten eduksi suhteessa liha- ja maitotuotteisiin voisi lukea sen, että päivittäisillä kulutusvalinnoilla on kaikista suurin vaikutus oman kulutuksen eettisyyteen. Jos syö lihaa ja käyttää maitotuotteita päivittäin vs. ostaa kerran vuodessa turkiksen, on jälkimmäinen eittämättä parempi vaihtoehto eettisestä näkökulmasta. Tästä huolimatta turkiksen osto saisi osakseen varmasti huomattavasti enemmän paheksuntaa, kuin lihan ja maidon kulutus. Turkiksia vastaan on tässä yhteydessä sen sijaan argumentti, että turkis on paljon helpompi jättää ostamatta kuin ryhtyä täysipäiväiseksi vegaaniksi.

Täten olen tullut turkismietinnöissäni lopputulokseen, ettei turkiksia kohtaan koettu paheksunta ole pelkästään tekopyhyyttä ja mielikuviin perustuvaa. Itse ostettu turkis viestii siitä, ettei kuluttaja ole valmis jättämään eettisistä syistä ostamatta edes turkista. Kuitenkin turkiksia kritisoidessa olisi hyvä tiedostaa ne monet eläinperäisiin tuotteisiin liittyvät ongelmat joita itse kuluttaa (siis jos sellaisia kuluttaa). Tehokkainta eläinoikeusvaikuttamista on aina omien kulutusvalintojen muokkaaminen eettisemmiksi. Menen tässä myös itseeni!

Oscar Wilde turkiksessaan...tai siis jonkun muun turkiksessa.

Tällaisia ajatuksia tästä arasta aiheesta Mailiksessa! 

Lähteet:

Animalia; nahka

Vegaaniliitto

Kuvat:

Pixabay

Kolme suosikkipaitistani vaatekaapin kätköistä

Tämä vaaleanpunainen kukkakapaitis on ollut yksi vakkaripaidoistani jo parin vuoden ajan. Ostin sen Joutsan itsepalvelukirppiksellä 2 eurolla. 

Tämän todennäköisesti käsin kirjaillun paidan ostin 8 eurolla Mannerheimintien Uffista. Se on ehkä rakkain vaatekappaleeni. Paidassa ei lue merkkiä eikä edes kokoa.

Näissä kuvissa poseeraan leopardiprinttipaidassani, joka on viime kesän löytöjä Fredrikinkadun Uffin vintage-hyllystä ja maksoin siitä noin 15 euroa. Vaatteen kangas tuntuu laadukkaalta ja olen käyttänyt sitä todella paljon. Paita sopii minusta parhaiten valkoisen jakun ja mustien housujen kanssa, mutta käytin sitä kesällä usein myös shortsien kanssa.

Tässä olivat kolme paitistani, joiden ansiosta minulla ei nykyisin ole enää aamuja, joina en tiedä mitä laittaa päälle. =)

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Päivitetty 20.3.2016

Sunnuntain ruokapoimintoja

Tänään teki mieli laittaa jotain helppoa, mutta samalla terveellistä ja maukasta ruokaa. Viime kesänä gluteenille herkkä sukulaiseni kokkasi pavuista ja iduista tehtyä pastaa (nim. Organic Edamame & Mung Bean Fettuccine), jota myydään ainakin Ruohonjuuri-liikkeissä. Se oli tosi hyvää ja pastasta jäi mukavan kevyt olo.  Oli pakko käydä ostamassa kyseistä superfoodia Ruohonjuuresta meillekin, koska minusta luonnollisesti gluteeniton ja herkullinen pasta on melkein liian hyvää ollakseen totta. Huomasin Ruohiksessa, että näitä papu-, itu- ja hernepitoisia eläinperättömiä pastoja on jo vaikka minkä moisia. On vihreää, vaaleanruskeaa ja mustaa nauhapastaa ja jopa samaan kategoriaan lukeutuvia nuudeleita. Näköjään se aikakausi, jolloin pasta oli epäterveellinen hiilaripommi alkaa jäädä historiaan. Kannattaa kokeilla näitä kotona, jos on valmis maksamaan pastasta hiukan keskivertoa enemmän. Yhdestä pastapussista riittää ehkä noin kolmeen isoon ruoka-annokseen ja se maksoi about 4,9 euroa.

Sekoitin pastan kanssa pestoa sekä pannulla paistettua tomaattia, sipulia ja oliiveja. Tää ruoka oli kyl niin helppoa ja hyvää. Mums . :) Alla vielä kuva pastapussista.

Puolisoni äiti toi jokin aika sitten meille näitä Pirkan uusia vegaanisia jäätelöitä. Tänään herkuttelin niistä loput suoraan purkista ja ne ovat kyllä tositositosi herkullisia. Kaiken lisäksi niissä ei ole edes soijaa. Tykkäsin jätskeissä erityisesti siitä, että mustaherukan ja sitruunan maku tulivat selvästi esiin, kun jotkut jätskit eivät kunnolla edes maistu pääraaka-aineilleen. Nämä eivät kuulu niihin ;)

Tämmöisiä herkkuvinkkejä tänään MaMa:ssa =)  Ihastuttavaa ystävänpäivää toivottavat Mailis ja sen karvaiset kaverit!

ps. Lupasin infota täällä Susiryhmän osallistumisesta ravintolapäivään. Ensi sunnuntaina 21.2 Luonto-Liiton susiryhmän vapaaehtoiset myyvät vegaanipitsaa ja leivonnaisia Helsingin Kalliossa Galleria Kalleriassa (Kaarlenkatu 10). Kaikki tapahtuman tuotot menevät susien hyväksi (esim. kouluvierailuihin missä pyritään muuttamaan ihmisten asenteita sutta kohtaan ja tehdään maksullisia (järjetöntä eikö) oikaisupyyntöjä susien perusteettomista kaatoluvista, sekä tiedotetaan susista Suomessa).  Tätä ei siis kannata missata!

Made in -merkinnät antavat vihiä tuotteen eettisyydestä

Yrittäjä on Suomessa ahtaalla. Palkkakustannukset kun ovat täällä tuottavuuteen nähden korkeat. Talouden globalisaatio on johtanut yritysten joukkopakoon maista, missä valmistuskustannukset ovat suuret. Suomi kuuluu näihin maihin, sillä täällä työntekijöille maksetaan kohtuullista palkkaa, työturvallisuudesta huolehditaan ja ympäristövaikutuksia valvotaan. Monissa kehitysmaissa tilanne on usein toinen. Yritykset eivät epäröi käyttää ihmisten köyhyyttä hyväkseen maksamalla mahdollisimman pientä palkkaa. Myös työturvallisuudesta saatetaan tinkiä, mistä on osoituksena Rana Plazan-kaltaiset traagiset tehdasonnettomuudet. Tässä talousjärjestelmässä näyttävät voittavan eettisistä asiosta piittamattomat kuluttajat ja voitot käärivät suuryritykset. On mahdollista, että suuri työikäinen väestö tulee pitämään palkkatason köyhissä maissa matalana teollistumisesta huolimatta, eikä absoluuttinen köyhyys häviä niin kuin talousoptimistit mielellään uskovat.

Suomessa korkeasta palkkatasosta ja turvallisista työoloista halutaan pitää kiinni, mutta työntekijöiltä edellytetään entistä ahkerampaa työntekoa. Työajan pidentämistä yhteiskuntasopimuksen avulla ajava pääministerimme Juha Sipilä totesi vastikään A-Studiossa, ettei Suomi selviä muuta kuin tekemällä "työtä", "työtä" ja "työtä". Työajan pidentämisen ilman palkallista korvausta uskotaan tuovan investointeja Suomeen, mikä lisäisi ajan myötä myös työpaikkojen määrää.

Kansalaisia on myös kannustettu ostamaan lisää kotimaassa tuotettuja hyödykkeitä. "Kymppi kuussa lisää luo 10 000 uutta työpaikkaa", kuuluu Suomalaisen Työ Liiton "Sinivalkoinen jalanjälki" -kampanjan slogan. Kampanjan nettisivujen mukaan hankkeen tavoitteena on muistuttaa kuluttajia siitä, että tehdyillä ostovalinnoilla on merkitystä. Näin ilman muuta on, koska kulutusvalintojen tekeminen on markkinataloudessa ikään kuin äänestämistä sen puolesta, mitä halutaan lisää. Mutta tiedämmekö kaupan kassalla minkä puolesta äänestämme?

Tehokkaan markkinaratkaisun syntyminen edellyttää, että kuluttajalla on riittävästi informaatiota kulutuspäätöksen tueksi. Muuten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa optimaalisella tavalla. Reaalimaailmassa vallitsee kuitenkin lähes aina epäsymmetrisen informaation häiriö, koska tuottajalla on tuotteesta huomattavasti enemmän tietoa kuin ostajalla. Tämä pätee erityisesti hyödykkeiden eettisiin ominaisuuksiin. Kuluttajan tietotasoa kulutushyödykkeiden kohdalla ei olla riittävästi pyritty lisäämään. Suomi vastusti vuonna 2014 EU-säädöstä, joka velvoittaisi merkitsemään valmistusmaan kaikkiin tuotteisiin ja laista väännetään ilmeisesti yhä kättä Euroopan komissiossa. On täysin vapaan markkinatalouden ihanteiden vastaista, että valmistusmaan kaltaista informaatiota penätään kuluttajilta.

On totta, että globalisaatio on hyödyttänyt myös osaa maailman köyhistä. Kuitenkaan tämä ei tee hyväksyttäväksi sitä, että yritykset maksavat kohtuuttoman pientä palkkaa työntekijöille, tai hyödyntävät paikallisille kuuluvia luonnonvaroja kestämättömästi. Ostamalla halpatyövoimalla tehtyä tavaraa, ihmisillä on varaa kerskakulutukseen. Halpojen hintojen takana on kuitenkin paljon negatiivisia ulkoisvaikutuksia, mitä ei hintoihin olla sisällytetty. Tämä tekee halpatuotannosta epäeettistä.

Itse pyrin suosimaan kotimaista, tai muuten eettiseksi mieltämiäni tuotteita aina mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin eettisten kulutuspäätösten teko on monesti hankalaa, koska luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota on niin vähän tarjolla. Toivotaan, että tähän saataisiin mahdollisimman pian muutos ja Aasian halpahalleissa työskenteleville ihmisille vähintäänkin palkankorotus. Ehkä sitten minunkaan ei tarvitsisi tuijottaa enää made in- merkkejä.

Tällaisia ajatuksia heräsi suomalaisten tuotteiden kuluttamisesta kaksi viikkoa sitten Mikkelin Kenkäverossa.  Kaikki tähän postaukseen lisätyt kuvat on otettu sieltä. Kenkäverossa on kiva viettää aikaa vaikkei mitään ostaisikaan.

Ensi kerralla kirjoitan eräästä kotimaisesta design merkistä, minkä tuotteisiin tutustuin ja ihastuin Kenkäverossa. Uskon, että uusi suomalainen menestysyritys on syntynyt!

Aurinkoista viikon jatkoa <3

Lähteeni näet tekstiin lisätyistä linkeistä. Lisäksi eri maiden palkka- ja työturvallisuuseroista kiinnostuneiden kannattaa tsekata tämä juttu: Vertaa vaatteiden made in- maita

Hyviä yrityksiä!

Kuluttajalla ei ole helppoa. Markkinoilla on tarjolla niin paljon tuotteita, että kaupassa menee välillä pää pyöräille. Jos vielä haluaa omien tarpeittensa tyydyttämisen lisäksi tehdä eettisiä valintoja, tuntee itsensä entistä avuttomammaksi. Tämä johtuu siitä, että yksittäisiä yrityksiä koskevista reaaliteeteistä kuluttajilla on usein tarjolla hyvin vähän luotettavaa tietoa. 

Jotain hyödykkeen eettisyydestä voi silti päätellä, vaikka tuotanto tapahtuisikin merten takana. Ainakin se miten kestäviä hyödykkeitä yhtiö valmistaa ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa pakkausmateriaaliensa kierrättämiseen, kertoo jo jotain siitä, ottaako yritys vastuuta toiminnastaan. Paljon puhuvaa on mielestäni myös se, miten hyvää palvelua firma tarjoaa asiakkailleen. Uskon, että laadukas palvelu edellyttää sitä, että työntekijöitä palkataan riittävästi. Minusta eettisen hyödykkeen yksi ominaisuus on se, että sen valmistaminen tarjoaa ihmisille työtä, sen sijaan, että tavaraa tuotetaan mahdollisimman pienellä porukalla...

Seuraavaksi esittelen kaksi yritystä, jotka tekivät minuun vaikutuksen pyrkimyksillään lisätä tuotantonsa ympäristöystävällisyyttä. :) Pysykää siis kuulolla!

Kävin pari viikkoa sitten Stockalla, sillä halusin ostaa uuden meikkivoiteen. Mac nimisen kosmetiikkamerkin pisteellä kävi kuhina, mikä houkutteli myös minut tutustumaan yrityksen tuotteisiin. Erittäin palvelualtis myyjä esitteli minulle brändin meikkivoidevalikoiman ja suositteli herkästi rasvoittuvalle iholleni Studio Flix Fluid - nimistä peiteväriä. Siinä ostoksia tehdessäni, kävi ilmi, että kun palauttaa viisi tyhjää meikkihylsyä liikkseen, Mac palkitsee asiakkaan huulipunalla. Minusta on aivan mahtavaa, ettei Mac ainoastaan ota tyhjiä purkkeja vastaan, vaan jopa kannustaa asiakkaitaan kierrättämään. Loisto juttu!

Olen ollut todella tyytyväinen Macin meikkivoiteeseen, josta iholle jää varsin freesi fiilis. Tässä kuvassa olen juuri levittänyt sitä naamalleni...hah :D Sylissä minulla on uusi perheenjäsenemme Simo. <3

"We don't believe that throwaway and jeans are words that belong together"

Viime syksynä postilaatikostamme tipahti pieni paketti ja ajattelin, että mitäköhän pyöräilykamaa kumppanini on jälleen kerran tilannut. Todellisuudessa se olikin Nudie Jeans farkkumerkin "kotikorjauspaketti" (kuvassa), mikä sisälsi ainakin seuraavat asiat: farkkukankaan palasia paikkojen tekoa varten, neulan, lankaa sekä ohjevihkosen farkkujen korjaamisesta. Poikaystäväni paikkasi ilmaisen paketin välineillä repaleiset farkkunsa ja käyttää niitä edelleen.

Farkkujenkorjausvihkossa yritys kertoo arvoistaan seuraavasti:

Organic and/ or recycled cotton plus social responsibility; with these elements as cornerstones in Nudie Jeans' product development, we strive to reduce footprint, environmentally as well as socially."

Vihkosessa kerrotaan, että asiakas voi tuoda yrityksen liikkeeseen vanhat Nudie Farkkunsa, joita ei halua enää käyttää. Näin toimimalla saa uusista farkuista alennusta 20 %. Vanhoista housuista firma valmistaa uusia farkkuja myytäväksi ja päällystää esimerkiksi huonekaluja, eikä tässä vielä kaikki: Nudie kertoo korjaavansa asiakkaan vanhat farkut ilmaiseksi, jos asiakas ei viitsi/jaksa/halua korjata niitä itse.

Ohjelehtisessään Nudie sanoo välittävänsä myös työntekijöistään. Yritys kertoo kuuluvansa Fear Wear Foundation -järjestöön, joka pyrkii parantamaan vaatealan työntekijöiden oloja. Yhdistykseen kuuluu yli 80 Eurooppalaista yritystä joiden työntekiöiden olosuhteita valvotaan järjestön nettisivujen mukaan tarkasti. Fear Wear Foundation kertoo muun muassa haastattelevansa tehdastyöntekijöitä heidän työympäristönsä ulkopuolella.

On tärkeää, että myös kuluttajat ilmaisevat valinnoillaan (sekä suullisella palautteellaan) yrityksille, että tuotteiden eettisyys ja ympäristöystävällisyys painavat ostovalinnoissa. Tietysti aina jää pientä arvailunvaraa siitä, mitkä yritysten lupauksista paremmista työntekijöiden oloista tai luonnon säästämisestä todella lunastetaan! Tämän takia ostamatta jättäminen on monesti suurin ekoteko ja kannanotto, minkä voit tehdä. Kaikki me silti kulutamme ja mikään parannus ympäristön tilassa tai työntekijöiden oloissa ei ole merkityksetön.

Postauksen loppuun haluan vielä lisätä linkin Hesarissa julkaistuun kolumniin "Tavara ei ole likaa". Artikkeli muistuttaa, ettei kierrättäminen auta ympäristöä muuta kuin siinä tapauksessa, että se todella vähentää raaka-aineiden kulutusta nykytasosta.

Mukavaa viikon jatkoa <3


Lähteet:

HS.fi: Tavara ei ole likaa

Kirppikselle taas

Huomenna olisi tarkoitus mennä myymään jäähallin kirppikselle. Viime vuonna olin elokuun lopulla kaupittelemessa Hietaniemen kirppiksellä ja myin varmaan noin neljäsosan kaikesta omaisuudestani. Tällä kertaa myyntiin ei ole kertynyt niin paljon tavaraa kuin viimeeksi, mutta myymäni vaatteet ja korut ovat mielestäni ehkä kivempia kuin vuosi sitten. En malta odottaa, että pääsen huomenna kirpputorin vilinään. :) Olen aina tykännyt kauppahalleista, toreista ja kirpputoreista, koska ne ovat niin täynnä elämää. Toivon myös kovasti, että vaatteet ja korut sekä erityisesti kirjani saisivat uudet hyvät kodit! Laitan tähän alle muutamia kuvia huomenna myyntiin tulevista tavaroista. Jos sinulla ei ole huomiselle aamupäivälle muuta tekemistä ja asut pk-seudulla, niin mikäpä olisi leppoisampi tapa viettää sunnuntaita, kuin tulla käymään Jäähallin kirpputorilla. :)

Pöytämme on numero 79. Se on sivupöytä heti keskellä  kuudennellä pöytärivillä sisäänkäynnistä katsottuna vasemmalla puolella. Kirpputori on avoinna asikkaille lauantaisin ja sunnuntaisin kello

9.00 - 13.30.

Aion myydä huomenna kuvassa näkyvät kirjat, joisa Musta Orkidea on ollut yhtenä kirjavinkkinä blogillani. Juang Changin Villijoutsenet kuuluu omien lempikirjojeni top viitoseen. Aion pyytää kirjoista 2 eurosta 4 euroon.

Myyntiin tulevat myös yllä olevat riipukset. Hinnasta sovitaan paikan päällä. ;)

Myös nämä korut etsivät kohta uutta kotia.

Yllä oleva sininen huppari ja harmaa neule ovat vanhoja lempivaatteitani. Nyt on kuitenkin aika kierrättää ne eteenpäin. Myös pyörillä kuvioitu huivi saa huomenna toivottavasti uuden omistajan 2 eurolla.

Joitakin bilemekkosia ja toppeja tulee myös olemaan
kaupan.

Parit aurinkolasit lähtevät myös pilkkahintaan!

Meillä on myynnissä huomenna myös paljon vaatteita joista ei ole mainintaa täällä blogin puolella. Myyntiin tulee myös joitain yksittäsiä astioita ja kodinkoneita. Kaikki tavarat ovat hyväkuntoisia ja laadukkaita. En halua myydä mitään roinaa :)

Jokatapauksessa oikein hyvää viikonloppua kaikille. Ihanaa miten kirppisinto on noussut Helsingissä niin huippuunsa. Miksi ostaa uutta tavaraa, kun suurimmalla osalla meistä on materiaa jo yli tarpeen!

Vaatteiden kierrättäminen kannattaa

Kuten taisin jo ensimmäisessä blogitekstissäni mainita, niin tykkään laittautua arjessa ja pukeutua mielestäni kivan näköisesti. Nämä mieltymykset ovat kuitenkin välillä ristiriidassa sen kanssa, että olen varsin huolissani ympäristön tilasta, jonka suurin uhka on mielestäni juuri ylenpalttinen kuluttaminen.

Nykyään vaatteet eivät tunnu kestävän enää mitään. Ympäristön näkökulmasta on ihan älytöntä ostaa vaatteita, jotka kulahtavat heti ensimmäisen pesun jälkeen. Aasian ompelutehtaissa työolot ovat tunnetusti myös vähintäänkin kyseenalaiset. Vuosi sitten Rana Plaza nimisessä vaatetehtaassa Bangladeshissa tapahtui suuronnettomuus, missä kuoli yli tuhat ihmistä. Onnettomuus toi Aasialaisten tehdastyöläisten olot jälleen kerran julkisen keskustelun keskiöön. Käytännön arjessa kehitysmaiden työntekijöiden oikeuksista huolestuminen ei kuitenkaan vielä näy. Helsinkiin rantautuu kokoajan uusia halpamuotia myyviä kauppaketjuja ja ostoskassit vilisevät katukuvassa.  Koska pidän vaatteiden kertakäyttökulttuuria huonona kulutstottumuksena olen pyrkinyt muuttamaan omia vaatehankintatapojani askeleen ympäristöystävällisempään suuntaan. Ilokseni voinkin todeta, että olen tämän vuoden puolella ostanut vaatteeni lähes yksinomaan Uffista. =)

Oman kokemukseni mukaan kierrätetyissä vaatteissa on niiden ekologisuuden lisäksi se etu, että ne ovat keskimääräistä kestävämpiä. Uskoakseni tämä johtuu siitä, että käytetyt vaattet ovat kauppoihin tullessaan jo kestäneet kulutusta, koska kierrätyskaupat eivät ota vastaan rikkinäisiä vaatteita. Tästä syystä ne pysyvät entisellään todennäköisemmin jatkossakin. Alla olevissa kuvissa esittelen löytöjä, joita olen Uffista ja kirppikseltä viimeisen vuoden aikana onnistunut tekemään.




Modan sininen paita (9€) ja sandaalit (5 €) ovat Uffista.

Tämä Espritin neule (14 €) on ehkä paras löytöni Uffista. Laukun olen saanut
kierrätettynä kaverilta.

Farkkutakin (12 €) ja vaaleanpunaisen "pitsipaidan" (6€) olen ostanut Helsingin
Tullinpuomin Uffista.

Strassitoppi (2 €) ja shortsit (3 €) ovat viime kesän löytöjä Helsingin Hietalahden kirppikseltä.  Molemmat ovat kestäneet hyvin ahkerassa käytössä.

Sen lisäksi, että ostan vaatteeni nykyään pääosin kierrätettyinä, olen kehittänyt myös muutamia muita tapoja kuluttaa vaatteita ympäristöystävällisemmin ja edullisesti. Alla pari vinkkiä.

- Teen hankintoja harvemmin, mutta kalliimpia.

- Kiinnitän huomiota materiaaleihin, joista laadukkaimpia ovat mielestäni puuvilla, villa, viskoosi sekä farkkukangas.

- Mietin aina tarkoin ennen kuin ostan jotakin

- Ostan vaatteita, jotka kestävät aikaa

- Kierrätän vaatteita ystäväpiirissäni. Olen huomannut, että tämä luo positiivisen kierteen missä kaverini antavat minulle myös omia vaatteitaan, joita eivät itse koskaan käytä. Kiitokset siskolleni ihanista mustista trikoohousuista ja Essille kätevästä urheilukassista!

- Heitän tuskin koskaan vanhoja vaatteita pois. Monet vaatteet voi korjata käyttökelpoisiksi, ja jos on ompelutaidoiltaan yhtä avuton kuin allekirjoittanut, niin kannattaa muistaa, että ompelimot ja suutarit on keksitty.  Alla vinkit hyvästä suutarista ja ompelimosta.

Lemppari suutarini, Taka-Töölö:
Jalkinekorjaamo Karttunen ky
Minna Canthin katu 20, 00250 Helsinki
puh. 09-479 584

Kenties Helsingin sympaattisin ompelimo,  Vanha Herttoniemi:
*Vaate* korjaamo Salminen
Hiihtomäentie 46
puh. 09-755 6340

Tässä vielä linkkivinkki heille, jotka ovat kiinnostuneita lukemaan lisää ekologisemmasta pukeutumisesta.

Mikä tekee vaatteesta vihreän?

Kesä on kirpputorien parasta aikaa ja mikä onkaan sen kivempi tapa viettää kesäpäivää kuin kierrellä ulkoilmakirppiksen vilinässä.

Ihanaa kesäkuuta ja otan mielelläni vastaan vinkkejä hyvistä kesäkirppiksistä. =)

Lähteet:
-http://maailma.net/artikkelit, Simo Porola.
"Vaateyhtiöt osallistuneet nihkeästi Rana Plazan uhrien tukirahastoon".
Haettu 15.06.2014.

Vähemmän on enemmän

Kaikista isoin ekoteko on ostamatta jättäminen. Tästä syystä itseäni ärsyttää monia tuotemerkkejä koskeva viherpesu. Mielestäni usein on vaikeaa arvioida onko tuote oikeasti ympäristöystävällinen, vai onko kyse vain taidokkaasta brändäyksestä. Olen testannut monia erilaisia ekotuotteita ja huomannut, että ikävä kyllä esimerkiksi monet kosmetiikkatuotteet (shamppoot, deodorantit jne) eivät ole kovin laadukkaita ja siksi niitä joutuu käyttämään enemmän. Tämän seurauksena joudun kyseenalaistamaan tuotteen ekologisuuden, koska sitä täytyy ostaa useammin ja tällöin myös esimerkiksi pakkausjätettä kertyy enemmän.

Itse olen näistä syistä päätynyt kiinnittämään ostopäätöksiä tehdessäni huomiota ensisijaisesti laatuun. Ostan nykyään vaatteita harvemmin, mutta laadukkaampia. Suosin myös tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia. Ilokseni Helsinkiin on ilmestynyt viime vuosina uusia kauppoja, jotka pyrkivät pakkausmateriaalin vähentämiseen. Yksi tällainen liike on päivittäiskosmetiikkaa myyvä Lush.

Ajattelin koota tähän blogipostaukseen kaikista parhaimmat ja samalla kukkaroa säästävät ekotuotteet, jotka itse olen löytänyt. =)

Pesupähkinät toimivat hyvänä pyykinpesuaineena ja ovat edullisia. Pähkinät täytyy ensin musertaa pieneksi, minkä jälkeen muruset laitetaan pieneen pesupussiin. Esimekiksi Ruohonjuuresta voi ostaa pähkinöitä 18.15 €/ kg ja pesupusseja 0.6 euron hintaan. Mielestäni pesupähkinöillä peseminen vähentää vaatteiden nukkaisuutta. Olen todennut tämän vanhojen neuleiden kohdalla monta kertaa :) 

Lisävinkkejä: Pesupähkinät pesevät huomattavasti tehokkaammin, kun niitä liottaa ensin kuumassa vedessä ja kaataa veden pyykin sekaan. Myös pesupähkinät kannattaa laittaa pesukoneeseen liuotinveden lisäksi.

Jos pesupähkönöitä käyttää säännöllisesti, saattavat vaatteet alkaa haista hieman hassuilta. Hyvän hajun voi kuitenkin taata pesupähkinöiden käytöstä huolimatta kaatamalla muutaman tipan eteeristä öljyä pesupussiin. Näitä öljyjä voi ostaa esimerkiksi Ruohonjuuresta. Alla olevasta linkistä voit tilata tuoksuöljyn vaikka kotiisi. Itselläni on käytössä laventeli.

Eteerisiä öljyjä Ruohonjuuren nettikaupassa

Jos pyykki on tosi likaista, käytän Ole Hyvän tai Ecoverin pesunesteitä. Niitä voi myös ostaa Ruohonjuuresta, missä aineet voi pumpata aina samaan muoviastiaan. Itse olen herkkä hajusteille ja se on myös yksi syy, miksi suosin mielelläni kemikaalittomia pesuaineita. Yksi litra Ole Hyvä -pyykinpesunestettä maksaa Ruohonjuuressa noin 5 euroa. Myös isot S-Marketit myyvät nykyään Ecoverin tuotteita.

Lush-cosmetics on mielestäni mitä loistavin tuotemerkki siksi, että kauppa ottaa vastaan tyhjät muovipurkkinsa ja kierrättää ne uudelleen. Ostan meidän huushollin shamppoot aina Helsingin asematunnelin Lush-kaupasta. Olen tykästynyt erityisesti Squeaky Green - saippuaan, joka sopii muuten hyvin myös miehille. Vaikka yksi Lush- saippua maksaa 12.9 € uskon, että se tulee rittoisuutensa vuoksi halvemmaksi kuin tavallinen markettishampoo. Mitään Lushin tuotteita ei testata eläimillä.

Mitä parhain tapa vähentää kulutuksensa ympäristökuormitusta on kaikenlaisten muovipussien välttäminen! Tästä syystä saan aina yhden harmaan hiuksen lisää, kun kaupan kassa yrittää tarjota pakasteostoksilleni pussia =D Jokin aika sitten K-Kaupassa myytiin tällaisia Punaisen Ristin kestohedelmäkasseja, joita ostin pari kappaletta. Tänään niitä ei kaupassa enää ollut, mutta esimerkiksi alusvaatteille tarkoitettu pesupussi sopii yhtä hyvin tarkoitukseen!

Kuvassa pitelemäni pyyhkeet ovat puhdistusliinoja, jotka olen ostanut kestovaippakaupasta, josta voi tilata esimerkiksi ekologisia kankaita, kestovaippoja ja puhdistusliinoja. Itse käytän pyyhkeitä kasvojen puhdistukseen vanutuppojen sijaan. Eräs kaverini ompeli minulle joskus vanhasta pyyhkeestä leikatuista paloista pieniä puhdistusliinoja, jotka pikkuhiljaa hävisivät matkoilla ja käytössä tietämättömiin. Niinpä tilasin kestovaippakaupasta näitä pyyhkeitä.

Oletko sinä löytänyt jotain keinoja vähentää kulutuksesi ympäristökuormitusta hauskasti ja kukkaroa säästäen? Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan hyvistä ekotuotteista :)

Pisara meressä?

Istuin muutama kuukausi sitten entisten työkavereitteni kanssa iltaa eräässä keskustan baarissa ja keskustelu kestävästä kulutuksesta kävi kuumana. Aihe sai alkunsa siitä, kun iloitsin Punnitse ja säästä - kauppaketjun rantautuneen Helsinkiin. Kyseisessä liikkeessä voi itse punnita elintarvikkeensa ja näin tuottaa vähemmän jätettä. Toinen työkavereistani oli asiasta yhtä innoissaan kuin minä, toinen taas katsoi minuun vakavasti ja sanoi: ”loppujen lopuksi kaikki tommonen on kuin pelkkä pisara meressä.” Tämä heitto toi mieleeni entisen lukioni abijuhlan, missä palkittiin koulun näkyvimmät persoonat. En muista palkituista henkilöistä enää kuin yhden. Hän sai diplomin ympäristöhippihabituksestaan. Kyseinen oppilas oli vegaani ja kulki koulussa kirpparihenkisissä vaatteissa. Muistan elävästi  biisin, joka soi taustalla tytön noutaessa lavalta ”kunniamainintansa”. Linkin Parkin In the end- kappaleen kertosäkeen sanat ”in the end it doesn’t even matter” tuovat yhä mieleeni muiston kyseisestä tilanteesta.

Pohdin baari-illan jälkeen kotona omia kulutustottumuksiani ja niiden merkitystä. Tulin siihen lopputulokseen, että ”eihän tolla ole mitään väliä” asenne on juuri se, minkä verukkeella voimme antaa itsellemme luvan jatkaa entiseen tapaan. Tällä tavalla ajattelevilta ihmisiltä tahdonkin kysyä, että millä sitten on väliä? Jos yksittäisen ihmisen valinnoilla ei ole, niin onko kymmenen ihmisen valinnalla, entä sadan ihmisen? Se tosiasia, että elämme nykyhetkeä, jota luonnehtii valinnanvapaus, johtaa siihen, että modernilla suomalaisella on historian valossa todella paljon valtaa. Maailmasta ei löydy montaakaan asiaa, jota ei voisi jossain muodossa ostaa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi poliitikot tekisivät ympäristöä säästävät valinnat puolestamme. Toisaalta melkein kaikki kulutus on jostain näkökulmasta epäeettistä, joten ainoa varmasti luontoa säästävä valinta on säästeliäs elämäntapa! Muutos kulutustottumuksissamme on väistämättä edessä, ja kaupat joilla on hyviä ideoita miten kuluttaa ympäristöystävällisemmin ovat todennäköisesti osa suurempaa muutosta kohti eettisempää arkea.

Suosittelen käymään kyseisessä kaupassa. Sieltä voi ostaa mitä herkullisimpia kuivahedelmiä, pähkinöitä, myslejä, ekologisia pesuaineita ja tavallisesta poikkeavampia elintarvikkeita, kuten spelttijauhoja. Puninitse ja säästä – kauppa ei ole kilohinnoiltaan erityisen edullinen, mutta siellä voi tarvittaessa ostaa pienempiä määriä ja sitä kautta säästää rahaa ja ympäristöä.

Rattoisaa sunnuntaita =)