Yrittämistä ei tehdä helpoksi

Ei, nyt en puhu yrittämisestä taloudellisessa mielessä, vaan siitä viitseliäisyydestä, mitä ekologisten valintojen tekeminen edellyttää. Jos haluaa esimerkiksi ostaa vähemmän muovia sisältäviä tuotteita, vaatii tämä usein sitä, että lähtee tekemään ostoksia omaa lähikauppaa kauemmaksi. Ympäristöystävälliset tuotteet ovat usein myös kalliimpia kuin tavalliset ja tästä syystä niiden hankinta edellyttää myös kohtalaista taloudellista tilannetta. Näistä asioista huolimatta monet viitsivät tehdä suuriakin uhrauksia oman ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi. Valitettavasti joskus siitä huolimatta, että itse olisi halukas muuttamaan kulutustottumuksiaan ekologisempaan suuntaan, ei siihen tarjota mahdollisuutta.

Blogitekstissäni Pieniä arkisia asioita, kerroin kuinka ostan pesuaineet Ruohonjuuresta, missä ne voi täyttää omaan astiaan. Mielestäni tämä on ollut hyvä keino pienentää kulutukseni jätemäärää. Olen myös ollut toiveikas, että pakkausmateriaalien kierrättäminen  tulee lisääntymään merkittävästi lähitulevaisuudessa. Kauppareissuni viime viikolla horjutti kuitenkin hieman tätä optimismia.

Viikko sitten perjantaina menin Ruohonjuureen tekemään vakio-ostoksiani. Harmikseni kaupan

pesuainehyllyyn oli ilmestynyt tyhjä kolo siihen kohtaan, missä suuria pesuainekanistereita ennen pidettiin. Niiden ylöpuolelle oli ilmestynyt lappu, missä kerrottiin että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on kieltänyt pesuaineiden täyttömyynnin Suomessa. Olin kuin ällikällä lyöty. Olen käyttänyt samoja pesunestepulloja jo yli vuoden, ja niiden täyttämisestä on muodostunut itselleni arkirutiini. Kyseinen myyntikonsepti on myös antanut itselleni toivoa siitä, että ekologisempia kulutusratkaisuja kyllä kehitetään, kun kysyntää niille vain on riittävästi.

Vaikka pesuaineiden täyttömyynti kiellettiinkin, saa päivittäiskosemetiikkaa, yhä täyttää samoihin muovipurkkeihin, mikä tuntuu ristiriitaiselta. Shampoiden ja saippuoiden kanssahan ihminen on enemmän suorassa kosketuksessa kuin mitä pesuaineiden kanssa. En voinut muuta kuin pudistella päätäni ja täyttää ostoskorini vastaavilla yksittäispakatuilla tuotteilla. Mukaan ottamani tyhjät muovitölkit nakkasin liikkeen roskikseen. Kun menin Ruohonjuuren kassalle maksamaan ostokseni, oli jonossa minun edessäni nuorehko nainen, jolla oli mukanaan myös tyhjä muoviastia. Tyttö näytti yhtä murheelliselta kuin varmaan minäkin ja avautui kassalle pettymyksestään. "Ihan tyhmää, ettei näitä saa enää täyttää. En voi ymmärtää tätä", asiakas manasi. Kassamyyjä kehoitti naista ystävällisesti antamaan palautetta suoraan Tukes:ille. Hän kertoi, että Ruohonjuuren sivuilla on linkki palautteen antamiseen. En malttanut odottaa kotiinpäsyä, että pääsisin kirjoittamaan valitusta.

Ensin halusin kuitenkin selvittää Tukes:in syyt pesuaineiden täyttöpalvelumyynnin kieltoon. Ylen nettisivuilla julkaistun artikkelin mukaan asetus on EU:n säätämä. Syynä pesaineiden itsetäytön kieltämiseen on artikkelin mukaan se, että kun asiakas täyttää pesuainetta omaan pulloonsa, ei pullon etiketti enää välttämättä vastaa sen sisältöä. Tällöin esimerkiksi myrkytystapauksissa ei voida varmasti tietää mitä potilas on syönyt. Lukiessani syyn en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa! Miten on mahdollista, että asetusten säätäminen perustuu tällaiseen logiikkaan? Voihan myrkytystapauksissa joka tapauksessa olla täysin epäselvää mitä potilas on syönyt. Hän saattaa olla eri paikassa, missä oli silloin kun söi jotakin myrkyllistä, tai kotona voi olla niin monta purkkia, ettei pystytä selvittämään mitä on maistettu. Tai sitten kuluttaja on voinut neljän seinän sisällä kaataa ainetta eri purkkiin...

Nämä muoviroskat jaksavat ihmetyttää aina uudelleen ja uudelleen.
Roskis on  heti kulman takana.

Tämän lisäksi en ymmärrä miksi täyttöpalvelumyynti piti kieltää ylipäätään kokonaan. Miksei voida vain vaatia, että kuluttaja täyttää pesunestettä aina samaan purkkiin, missä sen osti, jolloin pakkausseloste ja sisältö vastaavat edelleen toisiaan. Jos pakkausmateriaalien kierrättämisen lisäämisen estävät tällaiset syyt, voimme heittää hyvästit toivolle jätemäärän merkittävästä vähenemisestä. On myös aiheellista kysyä, missä määrin yksittäisen kuluttajan turvallisuutta tulisi suojella yhteisen hyvän kustannuksella. Puhdas luonto on kuitenkin viime kädessä myös kuluttajan etu.

Jossain vaiheessa Tukes suostui harkitsemaan pesuaineiden täyttöpalvelumyynnin jatkamista siten, että kaupat ottaisivat käyttöön tarroja, jotka liimattasiin aina pesuainetta myytäessä purkkeihin. Taloussanomat uutisoi kuitenkin 11.9, että Tukes on päätynyt siihen, ettei pesuaineiden irtomyyntiä jatketa toistaiseksi edes tarroituksella. Taloussanomien mukaan Tukes on pyytänyt Euroopan Komissiolta tulkintaohjetta pesuaineiden irtomyyntiasiaan.

Pakkausmateriaalien kierrättämisestä pitäisi tulla enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja muutosta tuskin tulee tapahtumaan, elleivät kuluttajat aktiivisesti vaadi vaihtoehtoja kertakäyttömuovin rinnalle. Haluankin Ruohonjuuren tavoin rohkaista kaikkia niitä antamaan Tukes:ille palautetta, joiden mielestä ainakin verrattain vaarattomien pesuaineiden irtomyynti tulisi sallia. Laitan asiakaspalautteita varten linkin tämän tekstin alle. Pistetään kapuloita tämän naurettavuuden rattaisiin!

Oikein mukavaa syysviikonloppua kaikille =)

Ruohonjuuren asiakaspalautelinkki

Lähteet:

"Tukes kielsi pesuaineiden täyttöpalvelumyynnin - Saksassa EU-asetus ei estä myyntiä".
yle.fi
Haettu 18.10.2014

Ruohonjuuri. "Pesuaineiden täyttöpalvelu voi tulevaisuudessa palata Ruohonjuuriin".
www.ruohonjuuri.fi
Haettu 18.10.2014

Taloussanomat.
"Pesuaineiden irtomyynti pysyy kiellettynä: "Suomi pyytää tulkintaohjetta"
www.taloussanomat.fi
Haettu 18.10.2014