Blogikirjoitukseni voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäisesessä käsittelen liittyviä kysymyksiä. Näkökulma on siinä, miten koen niiden vaikuttavan yksilön arjessa. Tavoitteeni on kirjoittaa niin ymmärrettävästi, että kuka tahansa voi blogiani lukea ja ottaa aiheisiin kantaa. Toisessa blogin osassa käsittelen taas , jotka kuitenkin tuovat iloa elämääni ja ovat sen vuoksi jakamisen arvoisia. Tervetuloa Mailiksen maailmaan!

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Suunniteltu vanheneminen

Meillä jokaisella varmasti on kokemuksia tilanteista, joissa olemme ostaneet jonkin tuotteen ja joutuneet karvaasti pettymään sen lyhyeeseen käyttöikään. Itselleni kävi näin muun muassa pari vuotta sitten, kun ostin kameran, joka hajosi lyhyen ajan jälkeen käyttökelvottomaksi. Samsung olisi veloittanut pelkästä korjausarvioinnista 50 euroa, joten en lopulta lähettänyt kameraa edes huoltoon vaan heitin sen roskiin. Hehkulamppuhuijaus-dokumentti (The light bulb conspiracy 2010) avaa kuluttajalle niitä mekanismeja joiden takia tuotteet nykypäivänä hajoavat ennen kuin niihin on ehtinyt edes kiintymään. Dokumentti paljastaa, ettei tuotteiden halpa hinta yksin selitä hyödykkeiden nopeaa hajoamista, vaan niitä varta vasten suunnitellaan lyhytikäisiksi. Mekanismia kutsutaan suunnitelluksi vanhenemiseksi (planned obsolescence) ja sen perimmäisin tavoite on pitää talouden pyörät pyörimässä.

Miten tähän oikein on tultu? Ilmiö juontaa juurensa aina 1920-luvun Yhdysvaltoihin, jolloin joukko lamppuyhtiöitä solmi salaisen sopimuksen hehkulamppujen kestoiästä. Kartellin nimi oli Phoebus ja sen jäsenten piti sakon uhalla huolehtia siitä, etteivät niiden tuottamat lamput palaisi pidempään kuin tuhat tuntia. Kartellin tavoitteena oli vauhdittaa hehkulamppuja koskevaa kysyntää. Tätä ennen lamput olivat nimittäin palaneet moninkertaisia tunteja. Dokumentissa vieraillaan Livermoren paloasemalla, missä juhlitaan satavuotiaan hehkulampun syntymäpäivää (lamppu palaa muuten vieläkin ja alla on linkki sitä seuraavaan web kameraan =D). Phoebuskartellin elinikää on arvuuteltu ja wikipedian artikkelin mukaan sen nykyistä olemassaoloa spekuloidaan yhä. Oli hehkulamppujen elinikää säätelevä kartelli purettu tai ei, ovat lyhytikäiset hehkulamput ainakin toistaiseksi tulleet jäädäkseen.

Dokumentissa näytetään miten tulostimesta poistetaan mikrosiru, joka on ohjemoinut laitteen antamaan vikailmoituksen tietyn ruiskaisumäärän jälkeen. Kun siru poistetaan netistä löytyvän opetusvideon avulla, tulostin alkaa toimia jälleen. Myöskään nuorekkaaksi ja ympäristöystävälliseksi brändätty Apple ei saa dokkarilta puhtaita papereita. Vuonna 2005 joukko amerikkalaisia kuluttajia nosti Applea vastaan ryhmäkanteen, koska iPodien akut eivät kestäneet puoltatoista vuotta pidempään. Oikeudenkäyntiprosessin seurauksena Apple sitoutui pidentämään iPodiensa käyttöikää puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Kuinka mahtavaa...

Hehkulamppuhuijaus-dokumentti ei keskity ainostaan antamaan esimerkkejä suunnitellusta vanhenemisesta, vaan dokumentissa pohditaan myös syitä miksi lyhytikäiset tuotteet ovat lyöneet itsensä niin hyvin läpi. Tämän ymmärtämiseksi meidän on jälleen katsottava vajaat sata vuotta taaksepäin. Vuonna 1929 Yhdysvallat ajautui syvään lamaan Wall Street pörssiromahduksen jälkeen. Tämä loi otolliset olosuhteet suunnitellun vanhenemisen prosessille, joka lisää työllisyyttä kiihdyttämällä kokonaiskysyntää. Mekanismin logiikka on yksinkertainen; mitä nopeammin tuotteet menettävät kuluttajan silmissä arvonsa, sitä enemmän kuluttajat ostavat ja tätä paremmin yrityksillä ja kansantaloudella menee... 

Olemme siis ilmiselvästi umpikujassa! Elämme talousjärjestelmässä, minkä vakaus perustuu siihen, että kuluttajat ostavat ja mieluiten mahdollisimman paljon. Ei tarvitse olla mikään nero ymmärtääkseen, että tällainen järjestelmä on rajallisten resurssien planeetalla täysin kestämätön. Dokumentissa vieraillaankin Afrikassa, jossa kertakäyttökulttuurin välittömät lieveilmiöt ovat nähtävissä. Ghanalainen ympäristöaktivisti, Mike Anane, esittelee suurta kaatopaikkaa, minne länsimaat kiikuttavat kodinkonejätteitään. Anane kertoo miten kaatopaikan tilalla oli ennen kaunis joki täynnä kalaa. Nykyään alue on pelkkä pölyinen energiajätteiden hautausmaa, missä lapset keräävät paljain käsin pieniä metallinosia talteen jätteiden seasta. Anane on varmaan oikeassa sanoessaan, etteivät tulevat sukupolvet tule ikinä antamaan anteeksi sitä, miten holtittomasti nykyiset sukupolvet kehittyneissä maissa tuhlaavat luonnonvaroja.

Mutta onko syy sitten yksilössä vai järjestelmässä? Dokumenttiin haastateltu legendaarisen suunnittelijan Brooks Stevensin poika Kipp Stevens on sitä mieltä, ettei kukaan pakota kuluttajaa menemään kaupaan vaan hän tekee sen omasta tahdostaan. Tähänhän kauneuteen vapaa markkinatalous perustuu. Ranskalainen taloustieteen emeritusprofessori Serge Latouche on taas sitä mieltä, että vika on järjestelmässä. Jatkuvaan kasvuun perustuvan talousjärjestelmän moottorit - luototus, suunniteltu vanheneminen ja mainonta - saavat ihmiset kuluttamaan tavaroita vastuuttomasti. Latouche on yksi maailman tunnetuimmista kasvukriitikoista ja tyrmää jatkuvan kasvun realistisuuden. Hän sanoo, että "se joka uskoo että rajaton kasvu ja rajallinen planeetta ovat sovitettavissa yhteen on joko hullu tai sitten hän on ekonomisti". Professori lisää vielä, että "valitettavasti nykyään meistä kaikista on tullut ekonomisteja". Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita Latouchen näkemystä ympäristön ja yritysten etujen välisestä ristiriidasta. Kestäviä lamppuja valmistamaan ryhtyneen Warner Philipisin mielestä suunnitellun vanhenemisen ongelmasta voitaisiin päästä, jos luonnonvaroille löydettäisiin oikea hinta ja kulutuksesta syntyvät ulkoisvaikutukset ryhdyttäisiin hinnoittelemaan korkeammin. Mutta kannustaako kasvupakko tällaisiin uudistuksiin?

Mielestäni Hehkulamppuhuijaus on kaiken kaikkiaan erittäin kiinnostava taloustieteen näkökulmasta. Taloustieteessähän yleisesti ottaen uskotaan, että vapaat markkinat takaavat parhaiden tuotteiden menestyksen markkinoilla. Dokumentti tuo kuitenkin ilmi porsaanreijän markkinatalouden hyötyä maksimoivassa mekanismissa, koska jos parhaita tuotteita (tässä asiayhteydessä siis kestävimpiä) ei ole yrityksille kannattavaa tuottaa, olemme rakenteellisessa umpikujassa... Tässäpä pieni pähkinä purtavaksi jokaiselle maailman ekonomistille!

Hehkulamppuhuijaus ei ole pelkästään erittäin tärkeä ja ajankohtainen dokumentti, vaan myös viihdyttävä ja hauska katselukokemus. :) Suosittelen jokaista joka ei vielä sitä ole nähnyt katsomaan pätkän youtubesta.

Hyvää sunnuntain jatkoa! <3

Dokkari:

Hehkulamppuhuijaus


Muita lähteitä:

Livermoren 113-vuotais hehkulamppu

Applea vastaan nostettu ryhmäkanne

Phoebuskartell

iPod's Dirty Secret -video

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti