Sirpa Pietikäinen ja Jatez Potocnik visioivat HS vieraskynässä vihreämpää talouskasvua 27.08.2014 otsikolla "Resurssitehokkuus vie kohti kestävää talouskasvua". He kirjoittavat artikkelissaan seuraavasti:
"Taloutemme ei voi selviytyä, saati kasvaa jos emme siirry todelliseen kierrätysyhteiskuntaan."
Mielestäni Pietikäisen ja Potocnikin ajatukset kestävämmän talouskasvun saavuttamisesta kierrätystä ja resurssitehokkuutta lisäämällä ovat tervetulleita. Tästä huolimatta rohkenen silti kyseenalaistaa ajatuksen, että talouskasvusta koituvat ympäristöongelmat olisivat ratkaistavissa ilman kulutustarpeiden vähentämistä.Ympäristövaikutukset voidaan viedä niin minimiin kuin mahdollista, mutta suurin osa tuontannosta vaatii kuitenkin edes jonkin verran luonnonvaroja. Palveluiden kulutusta olisi tärkeä lisätä, mutta tässä kohtaamme ennen pitkää erään toisen kasvurajoitteen, nimittäin ihmisten käytettävissä olevan ajan rajallisuuden. Toisaalta palveluiden laatu voi parantua tietenkin loputtomiin, mutta onko tämäkään realistista, ilman että materiaalinen kulutus kasvaa siinä samalla? Entä miten laadullinen kehityksen tuottama arvonlisäys voidaan erotella inflaatiosta, jos se on täysin irtikytketty materiasta? Esimerkiksi taloustieteen professori Antti Ripatti sanoi minulle, että "aina voidaan tehdä esimerkiksi parempia elokuvia", mikä tuottaa immateriaalista kasvua. Eikö tällaisessa materiaalivapaassa teknologisessa kehityksessä törmätä kuitenkin myös makuasioihin? Se onko jokin elokuva kokemuksena parempi kuin edellinen, riippuu siitä keneltä kysytään... En vain tajaua tätä ekonomistien logiikkaa!
Takaisin Pietikäisen ja Potocnikin vieraskynäkirjoitukseen. Kaksikko tuo esille karuja lukuja siitä, miten ihmiskunta jo nyt kuluttaa luonnonvaroja yli kestävän tason. He kirjoittavat artikkelissaan seuraavasti:
"On ennustettu, että luonnonvarojen kysyntä kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä samalla, kun ruoan, rehun ja kuitujen kysyntä kasvaa noin 70 prosenttia. Kun nyt kulutamme noin puolentoista maapallon verran luonnonvaroja vuodessa, kulutuksemme nousisi saman tahdin jatkuessa noin neljään maapallolliseen vuoteen 2050 mennessä."
Yllä kuvatut lukemat eivät yllätä. Vaikka luonnonvarojen henkeä kohti laskettu kulutus ei länsimaissa kasvaisikaan nykyisestä, tulee maapallon väestömäärä nousemaan vuoteen 2050 mennessä ennusteista riippuen 8.5 - 10.00 miljardiin ihmiseen. Lisäksi väkirikkaiden ja nopeasti kasvavien talouksien keskiluokka ottaa mallia länsimaisesta kulutuskäyttäytymisestä.
Jos kulutamme jo nyt luonnonvaroja yli kestävän tason, ei mielestäni ole realistista, että voimme ylläpitää kyseistä elintasoa pitkällä aikavälillä ilman, että joudumme tinkimään kulutustarpeistamme. En kuitenkaan näe tätä hyvinvoinnin näkökulmasta ongelmana, koska hyvinvointia voidaan tavoitella muilla keinoin. Monesti blogillani mainitsemani vapaa-ajan lisääminen olisi uudenlaisen hyvinvoinnin tavoittelussa tärkeässä roolissa. Myös harrastustoimintaa ja yhteisöllisyyttä tulisi pyrkiä vahvistamaan. Vapaa-ajan lisäämistähän (siis työajan lyhentymistä) ajaa tällä hetkellä vasemmistonuoret. Heidän mielestään työntekijöiden ansioiden pitäisi kuitenkin säilyä samana lyhyemmästä työviikosta huolimatta. Tämä on mielestäni epärealistista eikä edesauta kulutuksen vähentämistä.
Hesarin vieraskynäkirjoitus oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, että edes kaikista ympäristötietoisimmat poliitikot eivät näe ainakaan vielä talouskasvun hillitsemistä yhtenä vaihtoehtona. Kaiken kaikkiaan mielestäni on erittäin tärkeää, että taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen saadaan liikkeelle ja resurssitehokkuuden lisääminen on varmasti askel oikeaan suuntaan. Toisaalta tuntuu, että ihmiskunnalla on niin suuria ongelmia edessään, ettei aikaa olisi hukattavissa hankalien ratkaisujen välttelyyn. Myös kulutuksen vähentäminen tulee nähdä kestävän kehityksen yhtenä pääelementtinä.
Ensi kerralla yritän kirjoittaa jostain pirteämmästä. :)
Mukavaa viikonloppua kaikille.
Resurssitehokkuus vie kohti kestävää talouskasvua
Vasemmistonuorten ehdotus työaikadebattiin
Teksti päivitetty 23.7.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti