Blogikirjoitukseni voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäisesessä käsittelen liittyviä kysymyksiä. Näkökulma on siinä, miten koen niiden vaikuttavan yksilön arjessa. Tavoitteeni on kirjoittaa niin ymmärrettävästi, että kuka tahansa voi blogiani lukea ja ottaa aiheisiin kantaa. Toisessa blogin osassa käsittelen taas , jotka kuitenkin tuovat iloa elämääni ja ovat sen vuoksi jakamisen arvoisia. Tervetuloa Mailiksen maailmaan!

maanantai 10. elokuuta 2015

Made in -merkinnät antavat vihiä tuotteen eettisyydestä





























Yrittäjä on Suomessa ahtaalla. Palkkakustannukset kun ovat täällä tuottavuuteen nähden korkeat. Talouden globalisaatio on johtanut yritysten joukkopakoon maista, missä valmistuskustannukset ovat suuret. Suomi kuuluu näihin maihin, sillä täällä työntekijöille maksetaan kohtuullista palkkaa, työturvallisuudesta huolehditaan ja ympäristövaikutuksia valvotaan. Monissa kehitysmaissa tilanne on usein toinen. Yritykset eivät epäröi käyttää ihmisten köyhyyttä hyväkseen maksamalla mahdollisimman pientä palkkaa. Myös työturvallisuudesta saatetaan tinkiä, mistä on osoituksena Rana Plazan-kaltaiset traagiset tehdasonnettomuudet. Tässä talousjärjestelmässä näyttävät voittavan eettisistä asiosta piittamattomat kuluttajat ja voitot käärivät suuryritykset. On mahdollista, että suuri työikäinen väestö tulee pitämään palkkatason köyhissä maissa matalana teollistumisesta huolimatta, eikä absoluuttinen köyhyys häviä niin kuin talousoptimistit mielellään uskovat.

Suomessa korkeasta palkkatasosta ja turvallisista työoloista halutaan pitää kiinni, mutta työntekijöiltä edellytetään entistä ahkerampaa työntekoa. Työajan pidentämistä yhteiskuntasopimuksen avulla ajava pääministerimme Juha Sipilä totesi vastikään A-Studiossa, ettei Suomi selviä muuta kuin tekemällä "työtä", "työtä" ja "työtä". Työajan pidentämisen ilman palkallista korvausta uskotaan tuovan investointeja Suomeen, mikä lisäisi ajan myötä myös työpaikkojen määrää.

Kansalaisia on myös kannustettu ostamaan lisää kotimaassa tuotettuja hyödykkeitä. "Kymppi kuussa lisää luo 10 000 uutta työpaikkaa", kuuluu Suomalaisen Työ Liiton "Sinivalkoinen jalanjälki" -kampanjan slogan. Kampanjan nettisivujen mukaan hankkeen tavoitteena on muistuttaa kuluttajia siitä, että tehdyillä ostovalinnoilla on merkitystä. Näin ilman muuta on, koska kulutusvalintojen tekeminen on markkinataloudessa ikään kuin äänestämistä sen puolesta, mitä halutaan lisää. Mutta tiedämmekö kaupan kassalla minkä puolesta äänestämme?



























Tehokkaan markkinaratkaisun syntyminen edellyttää, että kuluttajalla on riittävästi informaatiota kulutuspäätöksen tueksi. Muuten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa optimaalisella tavalla. Reaalimaailmassa vallitsee kuitenkin lähes aina epäsymmetrisen informaation häiriö, koska tuottajalla on tuotteesta huomattavasti enemmän tietoa kuin ostajalla. Tämä pätee erityisesti hyödykkeiden eettisiin ominaisuuksiin. Kuluttajan tietotasoa kulutushyödykkeiden kohdalla ei olla riittävästi pyritty lisäämään. Suomi vastusti vuonna 2014 EU-säädöstä, joka velvoittaisi merkitsemään valmistusmaan kaikkiin tuotteisiin ja laista väännetään ilmeisesti yhä kättä Euroopan komissiossa. On täysin vapaan markkinatalouden ihanteiden vastaista, että valmistusmaan kaltaista informaatiota penätään kuluttajilta.

On totta, että globalisaatio on hyödyttänyt myös osaa maailman köyhistä. Kuitenkaan tämä ei tee hyväksyttäväksi sitä, että yritykset maksavat kohtuuttoman pientä palkkaa työntekijöille, tai hyödyntävät paikallisille kuuluvia luonnonvaroja kestämättömästi. Ostamalla halpatyövoimalla tehtyä tavaraa, ihmisillä on varaa kerskakulutukseen. Halpojen hintojen takana on kuitenkin paljon negatiivisia ulkoisvaikutuksia, mitä ei hintoihin olla sisällytetty. Tämä tekee halpatuotannosta epäeettistä.

Itse pyrin suosimaan kotimaista, tai muuten eettiseksi mieltämiäni tuotteita aina mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin eettisten kulutuspäätösten teko on monesti hankalaa, koska luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota on niin vähän tarjolla. Toivotaan, että tähän saataisiin mahdollisimman pian muutos ja Aasian halpahalleissa työskenteleville ihmisille vähintäänkin palkankorotus. Ehkä sitten minunkaan ei tarvitsisi tuijottaa enää made in- merkkejä.



Tällaisia ajatuksia heräsi suomalaisten tuotteiden kuluttamisesta kaksi viikkoa sitten Mikkelin Kenkäverossa.  Kaikki tähän postaukseen lisätyt kuvat on otettu sieltä. Kenkäverossa on kiva viettää aikaa vaikkei mitään ostaisikaan.

Ensi kerralla kirjoitan eräästä kotimaisesta design merkistä, minkä tuotteisiin tutustuin ja ihastuin Kenkäverossa. Uskon, että uusi suomalainen menestysyritys on syntynyt!

Aurinkoista viikon jatkoa <3

Lähteeni näet tekstiin lisätyistä linkeistä. Lisäksi eri maiden palkka- ja työturvallisuuseroista kiinnostuneiden kannattaa tsekata tämä juttu: Vertaa vaatteiden made in- maita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti