Blogikirjoitukseni voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäisesessä käsittelen liittyviä kysymyksiä. Näkökulma on siinä, miten koen niiden vaikuttavan yksilön arjessa. Tavoitteeni on kirjoittaa niin ymmärrettävästi, että kuka tahansa voi blogiani lukea ja ottaa aiheisiin kantaa. Toisessa blogin osassa käsittelen taas , jotka kuitenkin tuovat iloa elämääni ja ovat sen vuoksi jakamisen arvoisia. Tervetuloa Mailiksen maailmaan!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Stressihäiriö – aikamme elintapasairaus


Olen luonteeltani taipuvainen huolehtimaan asioista liiaksi. Päässäni pyörivät herkästi erilaiset ratkaisemattomat ongelmat ja niiden miettimisen lopettaminen tuntuu usein hankalalta. Osa niistä liittyy arkisiin juttuihin - kuten esimerkiksi miten järjestän aikani, että saan tietyt asiat hoidettua. Usein murehdin esimerkiksi opiskelujani, terveyteeni liittyviä ongelmia sekä ihmissuhteita. Voisin huolehtia asioista maailman tappiin asti  ja monet kaverini antavatkin minulle usein palautetta siitä, että olen ylianalysoinnissani ylivertainen!

Viime aikoina olenkin tiedostanut, että murehtimiseni on pääasiassa turhaa ja siitä olisi hyvä päästä eroon, mikäli haluan elää mahdollisimman onnellista elämää. Hyödytöntä murehtiminen on usein siksi, että vanha klisee "asioilla on tapana järjestyä" on ainakin omassa elämässäni pitkällä tähtäimellä lähestulkoon aina pätenyt. Myös asioiden liika miettiminen saa ne tuntumaan isommilta kuin ne ovat ja murehtimiseen urahttu energia on poissa kaikesta kivasta. Tietenkään en väitä, etteikö stressaaminen koskaan olisi hyödyllistä. Positiivinen stressi on ilman muuta monesti tarpeen, jos tarvitsee omaan toimintaansa vähän potkua. Esimerkiksi en varmaankaan olisi repuuttanut todennäköisyyslaksennan kurssia, jos en olisi kykenyt suhtautumaan tenttiin niin yli opitimistisesti. Pieni stressi on siis usein hyödyksi, mutta kun asiat alkavat pyöriä päässä cd-levyn kaltaisesti, olisi hyvä vaan antaa olla ja siirtyä tekemään jotain mihin voi sillä hetkellä vaikuttaa.

Tiedän, että olen luonteeltani stressiherkkä, mutta syytän omasta murehtimisestani myös kulttuuriamme. Nykymaailmassa on valtavasti asioita mitkä tuottavat ihmisten aivoille ärsykkeitä. Elämme monimutkaisessa ympäristössä, joka muuttuu jatkuvasti ja koostuu monista ulottuvuuksista, joita pitäisi hallita. Tilaa omasta aivokapasiteetistani vievät päivittäin ihmissuhteet, koti ja sen lukuisat tavarat, opiskelu ja monet siihen liittyvät askareet, sosiaalinen media, luontaiset tarpeet ja harrastukset. Kun modernilla ihmisellä on jatkuvasti monta rautaa tulessa, ei mielestäni ole mikään ihme, että asioiden jättäminen sikseen ja rentoutuminen ei välttämättä ole helppoa.

Kävin vuosi sitten yliopistolla mielenkiintoisen kurssin, joka kantoi nimeä stressin- ja ajattelunhallintanan kurssi (tai jotain sinne päin). Toinen luentosarjan vetäjistä kertoi mielestäni mielenkiintoisen teorian siitä, miksi nykyihminen on niin levoton. Kun esi-isämme  noin 200 000 vuotta sitten elivät Afrikan savanneilla, oli aivomme liki samanlaiset kuin nykypäivänä, mutta päänvaivana vain kolme ongelmaa: mistä saan suojan, mistä saan ravinnon, kuinka pääsen lisääntymään. Nykyään aivomme ovat yhä (ainakin lähes) samanlaiset kuin savannilla, mutta elinympäristömme on muuttunut sanoinkuvaamattomalla tavalla. Voisi siis mielestäni väittää, ettei ihminen ole luotu elämään äärimmäisen monimutkaisessa ympäristössä, mikä kuhisee vaihtoehtoja, tarpeita ja muuttuu nopeaa vauhtia. Tietenkin kehitys on tuonut meille myös paljon hyvää – enkä väitä, että tahtoisin itse elää savannilla – mutta tässä valossa on ymmärrettävää, että stressiä esiintyy keskuudessamme niin paljon.

Mutta miten sitten vältää stressiä? Itse olen huomannut, että minua auttaa parhaiten se, että yritän irrottautua uuvuttavasta stressaamisesta sisällyttämällä jotain antoissa käsillä puuhastelua jok'ikiseen päivääni. Joskus tämä käsillä tekeminen on leipomista tai hiuskampausten tekemistä ja joskus taas askartelua tai (kutsukaa minua hulluksi) siivoamista =) En tiedä mistä se johtuu, mutta olen huomannut, että juuri käsillä tekeminen rentouttaa minut parhaiten. Toisilla varmaan auttaa paremmin liikunta tai musiikin kuuntelu.

Luin myös jokin aika sitten mielenkiintoisen stressinhallintaa käsittelevän kirjan, joka kantaa nimeä "Läsnäolon voima" ja sen on kirjoittanut henkisen tien opettaja/mystikko Eckhard Tolle. Lyhykäisyydessään kirjan sanoma on se, että hyvinvointi ja onni piilee aina läsnäolevassa hetkessä. Olemme niin taipuvaisia murehtimaan ja ajattelemaan negatiivisia asioita, että nykyhetki unohtuu ja elämä valuu sormien välistä kuin hiekka. Tollen mielestä keskeistä on hyväksyä läsnäoleva elämäntilanne ja pohtia kuinka elää kyseisessä hetkessä mahdollisimman mukavasti. Pystyn hyvin samaistumaan Tollen näkemykseen ja olen yrittänyt soveltaa sitä myös omassa elämässäni. Olen huomannut, että on aivan totta, että hyvinvoinnin tunne kasvaa, kun antautuu hetkeen. Toisaalta olen kuitenkin sitä mieltä, että asioiden murehtiminen on jossain määrin myös ihmiselle luonnollista ja olisi epäinhimillistä pyrkiä tilanteeseen, missä ei koskaan murehtisi. Tällainen jatkuva täydellisen autuuden tila olisi myös välinpitämättömyyttä ympäröivää maailmaa kohtaan.

Itse olenkin päättänyt pyrkiä stressinkin suhteen mahdollisimman hyvään balanssiin. Silloin tälllöin asioiden surkuttelu ja huolehtiminen ovat paikallaan, mutta sitä ei saa viedä liiallisuuksiin. Myös posiitivisia asioita on hyvä aktiivisesti miettiä ja olla kiitollinen kaikesta siitä mitä elämä on antanut. Negatiivinen stressi on hyvä oppia tunnistamaan ajoissa ja pyrkiä katkaisemaan kierre tavoilla, jotka juuri itselle sopivat parhaiten.

Alle vielä lista asioista, mitä ainakin itse kuulen helpottavan ihmisiä stressinhallinnassa:

- säännölliset rutiinit (esim. nukkumaanmenoaika, ruokailu)
- luova tekeminen (soittaminen, piirtäminen ja maalaminen, kirjoittaminen tai vaikkapa saviruukun teko)
- liikunta
-mindfulness harjoitukset (kun esimerkiksi tiskaat, yritä havainnoida tekemistäsi kaikilla aisteilla)
- luonnossa liikkuminen
- ystävien näkeminen
- lemmikkien kanssa puuhastelu
- ruuan laitto

Stressitöntä sunnuntaita  =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti